Värttinäluun tyyppimurtuman polikliininen hoito

Värttinäluun tyyppimurtumaksi kutsuttu ranteen seudun vamma on murtumista yleisimpiä, ja sen hoidon pääpiirteiden hallitsemisen tulisi kuulua jokaisen päivystystyötä tekevän yleislääkärin valmiuksiin. Tämä edellyttää murtuman hoitolinjaperiaatteiden, repositio-otteiden, jatkohoidon ja komplikaatioiden riittävää tuntemusta.

Ole Böstman, Jyrki Kankare

Työikäisen väestön hengitystieinfektioiden yleisyys, lääkärissäkäynnit ja sairauspoissaolot

Hengitystieinfektiot ovat keskeinen terveydenhuollon kuormittaja ja sairauspoissaolojen syy. Arvioitaessa hengitystieinfektioita lisäävien tekijöiden ehkäisystä saatavaa kustannushyötyä tarvitaan hyvä arvio hengitystieinfektioiden yleisyydestä. Kuopion läänissä selvitettiin postikyselyllä aikuisten hengitystieinfektioiden yleisyyttä, lääkärissäkäyntejä ja sairauslomia. Keskimäärin raportoitiin 1,5 infektiota ja 0,5 hengitystieinfektioihin liittyvää lääkärissäkäyntiä vuodessa. Naisilla hengitystieinfektioita, lääkärissäkäyntejä ja poissaoloja oli selvästi enemmän kuin miehillä. Sairastuvuus väheni iän myötä ja pidemmälle koulutetut sairastivat ja kävivät vastaanotolla useammin kuin vähemmän koulutetut. Tupakoivilla naisilla oli enemmän hengitystieinfektioita kuin tupakoimattomilla.

Ilkka Pirhonen, Tuula Husman, Juha Pekkanen

Saavatko suomalaiset sopivasti jodia?

Suomalaisten jodin saannin todettiin 1970-luvulla olevan suosituksiin nähden jopa runsasta. Tässä tutkimuksessa määritettiin keskeisten jodilähteiden, maidon ja kananmunan, jodipitoisuus 1990-luvun vaihteessa sekä selvitettiin joditetun suolan nykyistä käyttötasoa. Maidon jodipitoisuus ei ollut muuttunut 1970-lukuun verrattuna, kananmunien pitoisuus taas oli laskenut selvästi. Joditetun suolan käyttö on vähentynyt lähes puoleen 15 viime vuoden aikana. Tulosten perusteella suomalaiset saavat jodia keskimäärin 0,26 mg/vrk talvella ja 0,15 mg/vrk kesällä - saanti vastaa siis paremmin suosituksia kuin 15 vuotta sitten. Suurimpana syynä jodin saannin laskuun on sekä maidon että joditetun ruokasuolan kulutuksen vähentyminen. Suomalaiset saavat nyt jodia sopivasti eikä tarvetta ruokasuolan jodituskäytännön muutoksiin ole.

Päivi Ekholm, Janne Viksten, Auli Suojanen, Pertti Varo

MS-tautia sairastavan kognitiiviset häiriöt ja kuntoutuksen mahdollisuudet

Multippeliskleroosiin liittyviä kognitiivisia muutoksia on ryhdytty systemaattisesti tutkimaan vasta viime aikoina. Valtaosa sairauteen liittyvistä vaurioista paikantuu aivokuoren alapuoliseen valkeaan aineeseen, ja niinpä MS-taudissa neuropsykologiset häiriöt ovat erilaisia kuin pääosin kortikaalisia rakenteita tuhoavissa sairauksissa. Uudet tutkimustulokset ovat oikaisseet vanhoja kliinisiä käsityksiä oireiden esiintyvyydestä. Noin puolella tautia sairastavista voidaan neuropsykologisella tutkimuksella osoittaa kognitiivisen suorituskyvyn puutteita. Sairaudelle tyypilliseksi arvioitu euforia taas on osoittautunut harvinaisemmaksi kuin on luultu. Oikean tiedon jakaminen kognitiivisista häiriöistä potilaille ja heidän läheisilleen on ensiarvoisen tärkeää. Muisti- tai keskittymisvaikeuksista kärsiville tulisi aina varata mahdollisuus asiantuntevaan neuropsykologiseen arviointiin ja palautteeseen. Neuropsykologinen kuntoutus painottuu lähinnä kompensaatiokeinojen oppimiseen ja apuvälineiden käytön harjoitteluun.

Päivi Kujala, Juhani Ruutiainen, Raija Portin

Magnesiumia akuuttiin infarktiin

Moni asia puhuu sen puolesta, että magnesiumista on hyötyä infarktin akuuttivaiheessa. Magnesium jarruttaa iskemia-alueen ATP:n vähenemistä, tasapainottaa muita elektrolyyttejä solutasolla ja vähentää katekolivaikutuksia. Näiden seurauksena koronaarisuonet laajenevat, verihiutaleiden kokkaroituminen vähenee ja rytmihäiriöriski vähenee. Tähänastisissa kliinisissä tutkimuksissa magnesiumista on yleensä ollut apua, ja nyt julkaistu LIMIT-2-tutkimuksen tulos on samansuuntainen. Mutta...

Kun korvatulehdukset eivät parane...

Pariisilaiset tutkijat yhdistivät neljän tutkimuksen annin selvittääkseen penisilliinille resistenttien pneumokokkien aiheuttamien korvatulehdusten paranemista laajakirjoisilla beetalaktaamiantibioo-teilla.

Edelleen etanolin edullisia sydänvaikutuksia

On jo yleisesti tiedossa, että kohtuullinen etanolin nauttiminen lisää HDL-kolesterolipitoisuutta ja että tämä on sepelvaltimotaudin riskiä vähentävä seikka. Sydänveritulpan muodostuminen edellyttää kuitenkin myös paikallisesti häiriintynyttä hemostaasia. Vuonna 1988 julkaistussa 88 000 sairaanhoitajaa käsittäneessä tutkimuksessa ilmeni, että kohtuullinen alkoholinkäyttö vähentää infarktiriskiä mutta lisää aivoverenvuodon riskiä.

Laskimotukos ja syöpä

Perinteisiä kliinisiä totuuksia on, että syvän laskimon tukos on usein yhteydessä syöpään. Tähän löytyykin hemostaasimekanismeista runsaasti syitä. Ruotsalaiskollegojen tutkimus on sikäli mielenkiintoinen, että se antaa kvantitatiivista tietoa syöpätautien esiintymisestä tromboosin jälkeen.

Huono sänky selkäkipujen syynä?

Neljä viidestä suomalaisesta potee elämänsä aikana selkäkipuja. Koska kolmasosa elämästä eletään vaaka-asennossa, ei sängyn tai oikeammin patjan laatu ole yhdentekevä asia.

Sepelvaltimotaudin invasiivisen tutkimuksen ja hoidon tarve, toteuttamismahdollisuudet ja laadun seuranta

Suomessa tehtiin vuonna 1993 noin 3 700 sepelvaltimoiden ohitusleikkausta ja 1 400 pallolaajennusta. Nykytiedon valossa arvioidaan vuosittain tarvittavan vähintään 4 500- 5 000 ohitusleikkausta ja 3 000-4 000 pallolaajennusta, mikä vastaisi hyvää pohjoismaista ja keskieurooppalaista tasoa. Tämän toiminnan vuotuiset kokonaiskustannukset ovat noin 450 miljoonaa markkaa. Taloudellisuuteen ja hyvään laatuun päästään parhaiten, kun toiminta keskitetään tehokkaisiin ja isoihin keskuksiin, joissa on valmiudet monipuolisiin invasiivisiin toimenpiteisiin. Toiminta vaatii myös laadun arviointia ja seurantaa. STAKES on kehittämässä rekisteriä, jolla pystytään seuraamaan sydämeen kohdistuvien toimenpiteiden määrää, tuloksia ja niihin liittyviä komplikaatioita ja siten arvioimaan kustannus-hyötysuhdetta.

Ulla Idänpään-Heikkilä, Mikko Katila, Martti Kekomäki, Stakesin Sydän- Ja Verisuonitautien Asiantuntijaryhmä