Vyöruusun optimihoito

Vaikka asikloviiri on vyöruusun hoidossa osoittautunut tehokkaaksi, potilaille jää usein ikävänä seurauksena postherpeettinen hermokipu. Tämän kivun estämiseksi ja hoitamiseksi on käytetty kortisonia akuutin vaiheen aikana, mutta ei tiedetä, onko tästä hoidosta hyötyä eikä sitäkään, olisiko nykyistä pitempi asikloviirihoito paikallaan neuralgian estämiseksi.

Rajoitetaan ammusten hankintaa

Aseiden rekisteröintipolitiikan muutoksesta huolimatta Yhdysvalloissa tunnetaan edelleen huolta rikollisten helposta aseiden saannista. Yksityiset henkilöt omistavat Yhdysvalloissa 67 miljoonaa käsiasetta. Lähes joka toisessa yhdysvaltalaisessa taloudessa on käsiase.

Ihmisen P450-entsyymit

Vierasainemetaboliaan liittyvät sytokromi P450-entsyymit (CYP) muuttavat vieraita aineita (esim. lääkeaineet, nautintoaineet ja saasteet) ja elimistön omia aineita siten, että ne voidaan poistaa elimistöstä. Näillä entsyymeillä on keskeinen merkitys myös vieraitten aineitten toksisissa vaikutuksissa ja syöpää aiheuttavien aineiden aktivaatiossa. P450-systeemi käsittää useita isoentsyymejä, jotka eroavat toisistaan mm. substraattispesifisyyden, indusoituvuuden ja geneettisen säätelyn suhteen. Tässä väitöskirjatyössä pyrittiin selvittämään erilaisten kumariini-tyyppisten lääkeaineiden metaboliaa sekä vaikutuksia ihmisen P450-entsyymeihin ja sitä kautta muiden lääkeaineiden metaboliaan. Lisäksi selvitettiin P450-entsyymien kehittyneisyyttä ihmisen sikiökaudella.

Jukka Mäenpää

Leukemialapsi selviää tulehduksista hyvin

Lasten akuutin leukemian ennuste on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana tehostuneen sytostaattihoidon ansioista. Sytostaattihoitojen seurauksena lasten tulehdusherkkyys lisääntyy ja infektiot ovat hoidon aikaisista komplikaatioista merkittävimmät. Leukemialasten vakavia infektioita on tutkittu paljon, mutta tavallisia tulehdustauteja, joita lapset sairastavat kotona ollessaan, on tutkittu vähän.

Merja Möttönen

HLA-geenien osuus MS-taudissa oletettua suurempi

Multippeliskleroosi (MS) on keskushermoston myeliiniä vaurioittava krooninen tulehduksellinen sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat sekä ympäristö- että perintötekijät. Kliinisesti MS muodostaa laajan kirjon erilaisia neurologisia oireita ja löydöksiä, joista tyypillisimpiä ovat erilaiset halvaukset, tunto- ja näköhäiriöt, ataksia sekä autonomisen hermoston häiriöt. Histopatologisesti MS:ssä tavataan useita aivojen tai selkäytimen valkeaan aineeseen paikantuvia tulehduspesäkkeitä; tulehdusreaktion syntymekanismit ovat kuitenkin vielä epäselviä. Monet infektiot voivat aiheuttaa MS-potilaalle pahenemisvaiheen; infektion laukaisema autoimmuunireaktio myeliinä kohtaan onkin keskeisin patogeneettinen selitysmalli. Mikrobeista erityisesti virukset ovat olleet aktiivisen tutkimuksen kohteena, ja kohonneita vasta-ainepitoisuuksia useita tavallisia viruksia kohtaan on todettu sekä MS-potilaiden seerumissa että likvorissa. Monet tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että mitään spesifiä MS-agenssia ei ehkä ole olemassa vaan useat mikrobit voivat johtaa taudin puhkeamiseen geneettisesti alttiilla henkilöllä. Geneettinen näkökulma taudin tutkimuksessa onkin voimistunut, vaikka kyseessä ei olekaan mendelistisellä tavalla perinnöllinen sairaus.

Pentti Tienari

Alkoholialtistus ei vanhentanut rottia

Pitkäaikaisen alkoholialtistuksen on väitetty nopeuttavan vanhenemista - erityisesti hermoston vanhenemista - mutta kokeellista tutkimusta aiheesta on tehty hyvin vähän. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ikääntymisen ja pitkäaikaisen, jopa elinikäisen alkoholialtistuksen vaikutuksia rotan ääreishermostoon ja sydänlihakseen. Eläinmalleina käytettiin Alkon "juopporottakantaa", AA-rottia, joiden annettiin juoda 10-prosenttista etanolia koko aikuisikänsä, sekä eri ikäisiä Wistar-rottia, joille annosteltiin oraalisesti suuria alkoholimääriä 1-4 viikon ajan. Sydänlihaksen osalta tuloksia verrattiin humaaniaineistoon, joka koostui kroonisista alkoholisteista ja ikävakioiduista kontrollitapauksista. Keskeiset tutkimusmenetelmät olivat immunohistokemia, fluoresenssi-, valo- ja elektronimikroskopia sekä mikroskooppinen morfometria.

Pia Jaatinen

Insuliiniresistenssin syitä ja seurauksia

Ylipainoisuus, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, verenpainetauti, kihti ja hyperglykemia (heikentynyt sokerinsieto tai diabetes) ovat yleistyneet länsimaisen elämäntyylin myötä. Näille kaikille poikkeavuuksille on yhteistä kohonnut veren insuliinipitoisuus, joka on merkki insuliiniresistenssistä. Tästä aineenvaihdunnallisten häiriöiden kasaumasta on alettu käyttää nimitystä metabolinen oireyhtymä. Tässä työssä pyrittiin selvittämään eräiden metaboliseen oireyhtymään ja diabetekseen liittyvien ilmiöiden ja insuliiniresistenssin välisiä syy-seuraussuhteita.

Helena Vuorinen-Markkola

Alkoholin kulutuksen kehityssuunnat

Alkoholin kulutus on vähentynyt Suomessa kolmen viime vuoden aikana yli 10 prosenttia. Myös juomarakenne on muuttunut huomattavasti: siirtymä mietoihin päin on ollut selvä. Tulevaa kehitystä ei ole aivan helppo ennustaa, sillä siihen vaikuttavat ratkaisevasti ainakin taloustilanne ja mahdollinen EU-jäsenyys. Jos jäsenyyteen päädytään, hintojen lasku näkynee kulutuksen ja myös alkoholihaittojen kasvuna.

Heikki Koski, Esa Österberg

Korvausmenettelyn ja kuntakoon vaikutus erikoissairaanhoidon taloudelliseen riskiin

Valtionosuusuudistus on vauhdittanut sairaaloiden kuntalaskutuksen uudelleenarviointia. Tutkimuksessa selvitettiin erikoissairaanhoidon taloudellisen riskin, kuntakoon ja kuntalaskutusperusteiden välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että DRG-hinnoittelua käytettäessä erikoissairaanhoidon kustannusten vuosittainen vaihtelu on hieman pienempää kuin hoitopäivien määrään perustuvia hintoja käytettäessä. Tulokset viittaavat myös siihen, että suurin osa Suomen kunnista on asukaspohjaltaan liian pieniä kantamaan satunnaisvaihtelusta aiheutuvaa taloudellista riskiä.

Unto Häkkinen, Miika Linna, Markku Salonen

Keuhkoembolian diagnostiikka ja hoito

Keuhkoembolia on edelleenkin yleinen ja usein alidiagnosoitu äkillinen sairaus. Hoitamattomaan keuhkoemboliaan liittyy suuri kuolleisuus, ja asianmukaisella hoidolla kuolleisuutta voidaan oleellisesti vähentää. Viime vuosina keuhkoembolian diagnostiset suuntalinjat ovat selkiytyneet. Liuotushoito ja alaonttolaskimoon asetettava trombisuodatin ovat tulleet täydentämään perinteisiä hoitomuotoja.

Timo Hirvonen, Matti O. Halinen, Hannu Manninen