Diabetesraskauksien kulku Pohjois-Suomessa Diabetesraskauksien riskinä on muita raskauksia korkeampi kuolleisuus ja sairastavuus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida retrospektiivisesti 567 diabetesraskauden kulku Oulun yliopistollisen keskussairaalan alueella periodeittain vuodesta 1967 vuoteen 1987. Marjatta Anttila Lehti 9: Väitös 9/1994 Kommentteja
Äkillinen välikorvantulehdus Äkillinen välikorvantulehdus on nuhakuumeen jälkeen yleisin pienten lasten infektiosairaus. Sairastavuus on suurimmillaan 1/2-2 vuoden ikäisillä lapsilla, ja 54- 71 % lapsista on sairastanut vähintään yhden akuutin otiitin ennen toista syntymäpäiväänsä. Taudin uusiutumisriskin on todettu olevan sitä suuremman, mitä nuorempana lapsi sairastaa ensimmäisen äkillisen välikorvantulehduksen. Hannu Valtonen Lehti 9: Väitös 9/1994 Kommentteja
Terveyskeskustoimintojen arvojärjestys Käyttäjien, päättäjien ja henkilökunnan näkemys Potilaiden ja toimintojen priorisointi on jo nyt arkipäivää suomalaisessa terveydenhuollossa, ja tulevaisuudessa valintoja joudutaan tekemään vielä ratkaisevasti enemmän. Emme pääse koskaan täydelliseen yksimielisyyteen siitä, mitä tehdään ja mitä jätetään tekemättä, mutta oikeudenmukaisten ratkaisujen löytäminen edellyttää keskustelua päättäjien, palvelujen käyttäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten kesken. Riihimäellä tehty selvitys osoitti, että perinteisiä kansanterveystyön toimintoja arvostavat sekä päättäjät, terveydenhuollon ammattihenkilöstö että kuntalaiset. Kuitenkin esimerkiksi vuodeosastohoidon suhteen ryhmien arvostukset eroavat toisistaan merkittävästi. Tarja Rienoja, Sirkka Kukkola Lehti 9: Terveydenhuolto 9/1994 Kommentteja
Saneerauksen aika kansanterveystyössä Kansanterveystyön säästöt ja saneeraukset ovat kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana muuttaneet käyttömenojen kehityksen suunnan vauhdilla miinusmerkkiseksi. STAKESin viime syksynä tekemässä kyselyssä kunnat ja kuntayhtymät kertoivat, miten muutos on saatu aikaan. Yleisimmin on tingitty henkilöstö-, laite- ja tarvikemenoista - entistä kovemmin ottein. Yhä useammin on ryhdytty myös saneerauksiin, ja tällöinkin keskeinen kohde on henkilöstö. Vaikka palvelujärjestelmä näyttää entiseltä, leikkausten on ollut pakko vaikuttaa toimintaan. Tuire Sihvo Lehti 9: Terveydenhuolto 9/1994 Kommentteja
Yksityislääkärillä käyntien kehitys Suomen suurimmissa kaupungeissa 1981-92 Sairausvakuutuksesta korvattujen yksityislääkärillä käyntien määrän kehityssuunnat Suomen suurimmissa kaupungeissa ovat olleet viime vuosikymmenen alusta varsin yhtenevät. Viime vuosina asukaslukuun suhteutettu yksityislääkärillä käyntien määrä on jatkuvasti vähentynyt talouslaman myötä. Väestövastuuseen julkisessa perusterveydenhuollossa siirtyneissä suurissa kaupungeissa vähenemä on kuitenkin keskimäärin suurempi kuin muissa. Yksityisen ja julkisen sektorin muutosten vuorovaikutus on otettava huomioon myös terveydenhuollon rahoituksesta keskusteltaessa. Jos yksityislääkärillä käyntejä, ei enää subventoida sairausvakuutuskorvauksin, paine näidenkin palvelujen tuottamisesta siirtyy julkiselle terveydenhuollolle. Yksityispalvelujen sairausvakuutuskorvauksista säästyneillä varoilla ei kuitenkaan samaa palvelumäärää pystytä julkisessa terveydenhuollossa tuottamaan. Aki Linden Lehti 9: Terveydenhuolto 9/1994 Kommentteja
Ylilääkäri Koskenvuo pitää puolustusvoimien terveydenhuollosta tehtyä selvitystä tarkoitushakuisena "Jos enemmän ruuvataan, sotilaslääketieteen taso romahtaa" Puolustusvoimien terveydenhuoltojärjestelmä on suurennuslasin alla. Järjestelmän rationalisointi- ja kehittämisohjelmalle suuntaviivoja piirtäneet selvitysmiehet esittävät kovia supistuksia ja siirtymistä ostopalveluihin. Puolustusvoimien ylilääkärin Kimmo Koskenvuon mielestä selvitystä johtaneet juristi ja talousmies eivät voi tuntea puolustusvoimien terveydenhuollon erityispiirteitä. Lehti 9: Terveydenhuolto 9/1994 Kommentteja
Tyvi- ja okasolusyöpien kliiniset piirteet Tyvi- ja okasolusyöpien tärkein aiheuttaja on auringon UV-säteily; riskitekijöinä pidetään huonosti ruskettuvaa ihoa, korkeaa ikää ja sinisiä silmiä. OYKS:n potilaista kerätyn aineiston pohjalta näyttää, että lähes kaikki tyvi- ja okasolusyövät sijaitsevat pään ja kaulan alueella. Tyvisolusyöpiä oli eniten nenän iholla ja okasolusyöpiä korvalehdissä. Miesten okasolusyövät olivat selvästi vähemmän erilaistuneita kuin naisten. Ari Koskinen, Aarne Oikarinen Lehti 8: Katsausartikkeli 8/1994 Kommentteja
Indometasiini-depottabletit ja tavalliset indometasiinikapselit reumasairauksien pitkäaikaishoidossa Tulehduksellisten reumasairauksien pitkäaikaishoitoon käytettäviä indometasiini-depottabletteja ja tavallisia indometasiinikapseleita verrattiin avoimessa monikeskustutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui 156 potilasta, joista 122 jatkoi koko 6 kuukauden seurannan loppuun. Lääkkeiden tehossa ei ollut merkitseviä eroja. Indometasiini-depottabletteja saaneilla potilailla esiintyi vähemmän keskushermostoperäisiä sivuvaikutuksia. Myös sivuvaikutusten kokonaismäärä oli depottabletteja käyttäneillä potilailla pienempi kuin tavallisia kapseleita käyttäneillä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Reijo Luukkainen, Kalevi Kaarela, Pekka Saloranta, Ann-Christine Bäckström Jukka Martio, Matti Ahonen, Kari Lehtinen, Olli Mutru, Eeva Nykänen Pekka Nykänen, Jyrki Pesonen, Pentti Ruotsalainen, Raili Talonen Raija Voipio, Ariel Gordin Lehti 8: Alkuperäistutkimus 8/1994 Kommentteja
Lasten ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoito Ahdistuneisuushäiriöt alkavat usein jo lapsuudessa. Ne ovat pitkäaikaisia häiriöitä, ja niistä koituvat haitat toimintakyvyn ja elämän laadun kannalta ovat lapsilla yhtä suuria ongelmia kuin aikuisilla. Lasten ahdistuneisuuden lääkehoidon tuloksellisuutta ei ole juurikaan tutkittu. Sopivaan psykoterapiaan ja perheen tukemiseen yhdistettynä oikealla lääkehoidolla voidaan kuitenkin ilmeisesti auttaa huomattavaa osaa vaikeasta ahdistuneisuudesta kärsivistä lapsista ja nuorista. Ulla Lepola, Hannu Koponen, Esa Leinonen, Erkka Syvälahti Lehti 8: Katsausartikkeli 8/1994 Kommentteja
Ajankohtaista myrkytysten ensiapuneuvonnasta Myrkytystietokeskukseen tulee nykyään runsaat 28 000 puhelua vuodessa. Jotkut kysymykset aineiden myrkyllisyydestä ja myrkytysten hoidosta ovat toistuvia. Myrkytysten hoitolinjat muuttuvat ajan myötä ja vaihtelevat eri maissa. Suomessa, kuten myös Ruotsissa, on mm. luovuttu rutiininomaisesta oksettamisesta oksetusjuurisiirapilla sekä parafiiniöljyn antamisesta lievissä petrokemian aiheuttamissa myrkytyksissä. Jussi Vilska, Marja Kinos, Anne Lamminpää Lehti 8: Katsausartikkeli 8/1994 Kommentteja
Koulujen kännykkäkielto työllistää heti lääkäreitä Terveydenhuolto Koulujen kännykkäkielto työllistää heti lääkäreitä – Jos nuorta ahdistaa, kännykkä ei ole siihen vastaus, nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala sanoo. Avoin artikkeli
Voimakas muuntohuume näkyy päivittäin päivystyksessä – Ylilääkäri: Potilaat pitää rauhoittaa Kliininen työ Voimakas muuntohuume näkyy päivittäin päivystyksessä – Ylilääkäri: Potilaat pitää rauhoittaa "Puheella ei päästä eteenpäin", kertoo Meilahden yhteispäivystyksen osastonylilääkäri videolla.
Syntyperä vaikuttaa viitearvoihin Keskustelua Syntyperä vaikuttaa viitearvoihin Etnisneutraaleista arvoista ei ole vielä riittävästi kokemusta, kirjoittaa joukko kliinisen fysiologian ja keuhkotautien lääkäreitä.
Gazan lapsia voidaan auttaa Suomessa yksilötasolla Terveydenhuolto Gazan lapsia voidaan auttaa Suomessa yksilötasolla – Jos Suomi antaa tällaisen signaalin maailmalle, se ei jää meistä kiinni, sanoo Jari Petäjä Uudesta lastensairaalasta. Avoin artikkeli
Uniapnea ja hypoksemia ennustavat keuhkoahtaumapotilaan kuolleisuutta eri tavoin Lääketieteen maailmasta Uniapnea ja hypoksemia ennustavat keuhkoahtaumapotilaan kuolleisuutta eri tavoin Uniapnean ja COPD:n yhdistelmä on hyvä tunnistaa ja hoitaa.
Pääsisinkö vastaanotolle? Kommentti Pääsisinkö vastaanotolle? Läheisistä ystävistäni yksikään ei halua jäädä työskentelemään terveyskeskukseen, kirjoittaa Ellen Huttunen.
