Lyhytpsykoterapiat - aktiivista osallistumista muutokseen

Lyhytpsykoterapiat ovat kehittyneet useiden teorioiden pohjalta. Yhteistä niissä on hoitojaksojen melko lyhyt, etukäteen määritelty kesto, keskittyminen valikoituihin potilaan oireisiin ja ongelmiin sekä terapeutin aktiivisuus, joka haastaa potilaan irrottautumaan passiivisesta uhriajattelusta ja luomaan aktiivisen suhteen oireiluunsa ja ongelmiinsa. Lyhytterapiat soveltuvat ensihoidoksi lähes kaikille potilaille, joille yksilö- ja perheterapia on aiheellinen. Lyhytterapia ei ole laimennettua psykoanalyysia tai palvelujen niukentamista, vaan oma hoitomuotonsa erityispiirteineen.

Riika Pirkkanen

Kookosdietanoliamidia sisältävän pesunesteen aiheuttama astma ammattitautina autonsiistijällä

Kookosdietanoliamidia käytetään pinta-aktiivisuuteen vaikuttavien ominaisuuksiensa takia erilaisissa puhdistusaineissa, käsivoiteissa ja metallialan öljyissä ja nesteissä. Sen on kuvattu aiheuttaneen allergisia kosketusihottumia. Työterveyslaitoksella on todettu myös ensimmäinen kookosdietanoliamidia sisältävän autonpesunesteen aiheuttama ammattiastma.

Anne Pinola, Helena Keskinen, Matti Tuppurainen, Riitta Jolanki Hannu Puolijoki

Sydäninfarkti ja ST-lasku

Sekä GISSI- että ISIS-2-tutkimukset osoittivat, että siinä pienessä infarktipotilaiden ryhmässä, jossa pääasiallinen EKG-muutos on ST-tason lasku, ei trombolyysi vaikuta kuolleisuutta vähentävästi.

Pienten keskosten ennuste

Johns Hopkinsin yliopistosairaalassa tutkittiin keskosuuden ja ennusteen välistä yhteyttä. Moderni pre- ja perinataalihoito on parantanut keskosten ennustetta ja yhä pienemmät pärjäävät. Tämä tutkimus tuo joitakin numeroarvoja käyttöömme ja keskustelun pohjaksi.

Imettäminen vähentää rintasyöpäriskiä

Rintasyövän syntyä ehkäisevillä tekijöillä on huomattava kansanterveydellinen merkitys, ottaen huomioon rintasyövän yleisyys väestössä. Valitettavasti vain helppoja, halpoja ja turvallisia keinoja ei ole ollut tarjolla. Imettämisen on arveltu suojaavan rintasyövältä, mutta tutkimukset eivät ole antaneet vakuuttavaa näyttöä imetyksen syövältä suojaavasta vaikutuksesta.

Helikobakteeri-eradikaation pitkäaikaistulokset

Australialainen tutkijaryhmä raportoi tammikuun lopun Lancetissa tuloksia 1985-86 tehdyn helikobakteeritutkimuksensa pitkäaikaisseurannasta. He hoitivat tuolloin 100 helikobakteeri-infektoitunutta pohjukaissuolihaavapotilasta. Potilaista 63 saatiin lopulta uuteen endoskopiaan keskimäärin runsaan seitsemän vuoden jälkeen eradikaatiohoidosta.

Potilaan vieroittaminen respiraattorihoidosta

Respiraattorihoitoa tarvinneen potilaan parasta vieroitusajankohtaa on usein vaikea määritellä. Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa on testattu mahalaukun pH:n ennustavaa merkitystä tässä suhteessa.

Eivät kaikki infektiot parane kefalosporiineilla

Pääasiassa solunsisäisesti viihtyvä Francisella tularensis -bakteeri aiheuttaa jänisruton. Bakteeri tarttuu punkin tai jonkun muun niveljalkaisen puremasta, mutta voi tarttua myös sairasta eläintä nyljettäessä. Voipa tartunnan saada kontaminoituneita heiniä käsitellessäänkin.

Uudet ohjeet tartuntatautien ilmoittamisesta

Tartuntatautien ilmoittamismenettelyä on uudistettu varsin perusteellisesti. Tartuntatautilakia ja -asetusta muutettiin siten, että ilmoittamisvelvollisiksi tulivat lääkärien ja hammaslääkärien lisäksi myös mikrobiologiset laboratoriot. Uudistuksen yhteydessä muutettiin myös seurattavien tautien valikoimaa. Yksityiskohtaiset ohjeet sisältyvät joulukuussa lääkäreille lähetettyyn sosiaali- ja terveysministeriön määräykseen, jota täydentävät Kansanterveyslaitoksen ohjeet ilmoittamisen teknisestä toteuttamisesta. Seurantajärjestelmän uudistuksella pyritään saamaan tartuntatautien esiintyvyyttä käsittelevä tieto luotettavammaksi ja ajantasaisemmaksi sekä lisäämään sen käyttömahdollisuuksia terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Tartuntatautien seurantaa tähän asti ohjannut lääkintöhallituksen kirje on kumottu.

Pekka Kujala, Matti Sarjakoski, Olli Haikala Eija Kela, Juhani Eskola, Tapani Melkas

Terveyskeskuksen ja sen väestövastuuryhmien tulosten mittaus

Vastuu perusterveydenhuollon järjestämisestä on kunnalla. Se toimii palvelujen maksajana ja tätä kautta myös terveyskeskuksen asiakkaana. Palvelujen käyttäjä, kuntalainen, taas on terveyskeskuksen todellinen asiakas ja toimii verovaroillaan epäsuorasti myös maksajana. Terveyskeskuksen tulisi tuottaa mahdollisimman hyviä perusterveydenhuollon palveluja molemmille "asiakkailleen", joiden edut nykyisessä taloudellisessa tilanteessa eivät välttämättä aina ole yhtenevät.

Klas Winell, Pertti Soveri