Toinenkin mielipide tarvitaan?

Patologin histopatologista lausuntoa on totuttu pitämään jumalansanana, mutta kokemus on osoittanut, että patologit sittenkin ovat lähempänä kreikkalaisia jumalia, jotka olivat erehtyväisiä. Pienehkössä, 230 sairaansijaa käsittävässä kalifornialaisessa kunnallisessa sairaalassa tehtiin mielenkiintoinen kokeilu. Toinen patologi tutki histopatologiset näytteet välittömästi primaaritutkimuksen jälkeen. Sairaalassa toimi viisi patologispesialistia, joista kolme oli täysipäiväistä ja joiden keskimääräinen ammattikokemus oli 12 vuotta. Tarkistusmenettely perustui kiertoon siten, että kaikki patologit saattoivat toimia myös toisen mielipiteen antajana. Jos konsensusta diagnoosista ei saatu, konsultoitiin muita patologeja, tarvittaessa myös sairaalan ulkopuolisia.

Suomen kirurgit - Sairaaloiden hallinto kehittynyt väärään suuntaan

Suomen Lääkäriliiton alaosasto Suomen Kirurgit kysyi keväällä yliopistoklinikoiden, keskussairaaloiden ja aluesairaaloiden kirurgiylilääkäreiltä näkemyksiä viimeaikaisten taloudellisten ja hallinnollisten muutosten kirurgian yksiköille aiheuttamista paineista. Valtaosa vastanneista katsoi, etteivät budjettileikkaukset ole vielä vaarantaneet potilaiden hyvää hoitoa, mutta potilaiden eriarvoisuuden nähdään lisääntyneen uuden lainsäädännön myötä. Yliopistosairaaloihin lähetetään keskussairaaloista ja aluesairaaloista vähemmän potilaita kuin ennen. Taloudellisen tilanteen ohella vastaajat pitivät suurena ongelmana päätöksenteon epävarmuutta ja asiantuntemattomuutta. Sen katsotaan haittaavan suunnittelua.

Arto Alanko, Jaakko Permi, Simo Ristkari Riitta Luhtala

Lääkärin todistaja-asema törkeää rikosta tutkittaessa

Oikeudenkäymiskaaren mukaan todistaja ei saa kieltäytyä todistamasta. Samalla kuitenkin määritellään, keitä ei saa vaatia todistamaan vastoin tahtoaan ja ketkä eivät asemansa vuoksi saa todistaa määrätyistä asioista. Lääkärit ja muu terveydenhuollon henkilöstö ovat asemassaan vaitiolovelvollisia, ellei henkilö, jonka tietoja vaitiolo koskee, anna lupaa todistamiseen. Kuitenkin törkeiden rikosten selvittelyssä vaitiolovelvollisuus väistyy. Perussäännöksen mukaan lääkäri tai muu terveydenhuollon työntekijä voidaan velvoittaa todistamaan asiassa, jossa virallinen syyttäjä ajaa syytettä rikoksesta, josta saattaa seurata rangaistuksena vähintään kuusi vuotta vankeutta. Myös tällaisten törkeiden rikosten yritykset ja osallisuus niihin kuuluvat saman säännöksen piiriin.

Paul Kokko

Ruotsi uudistaa hammashoitovakuutusta

Ruotsin toimenpidekohtaisiin korvauksiin perustuvaa ja koko aikuisväestöä koskevaa hammashoitovakuutusta ollaan uudistamassa radikaalisti. Heinäkuussa 1994 otettaneen käyttöön kaksi rinnakkaista korvausjärjestelmää; potilas saanee jatkossa päättää, haluaako hän kaiken tarpeellisen hammashoidon kiinteällä vuosimaksulla vai maksaako hän hoidosta silloin, kun sitä annetaan.

Eeva Widström

Pär Slätis muovaa vanhahtavasta huoltolaitoksesta nuorekasta palveluorganisaatiota "Markkinointi istuu myös terveydenhuoltoon"

Eipä olisi professori Pär Slätis kaksi vuotta sitten uskonut vielä joskus vannovansa markkinoinnin ja yritysmaailmasta lainattujen strategioiden nimeen. Niin hän kuitenkin tänään tekee. Puheissa jo kaatuvaksi tuomittu Invalidisäätiö ylitti viime vuonna tulostavoitteensa, ja Slätiksen arvion mukaan ainakin osa suunnanmuutoksesta on hyvän markkinoinnin, uuden palveluhenkisyyden ja Orton-markkinointinimen ansiota.

Kliininen rasituskoe. Suomen Kardiologisen Seuran ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistyksen työryhmän suositus

Kliininen rasituskoe on lääketieteellistä tarkoitusta varten vakioidulla menetelmällä suoritettava verenkierto-, hengitys- ja liikuntaelimistöä sekä energia-aineenvaihduntaa asteittain kuormittava erikoistutkimus, jonka tekee siihen koulutettu lääkäri avustajineen. Sitä käytetään sairaiden tai sairaiksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, ja näin ollen se tuleekin erottaa terveille henkilöille tehtävistä rasituskokeista, joita käytetään erilaisissa kuntotestauksissa ja urheilullisen suorituskyvyn arvioinnissa. Sydänsähkökäyrällä on kliinisessä rasituskokeessa keskeinen merkitys, minkä takia koetta usein kutsutaan rasitus-EKG-tutkimukseksi.

Sairaanhoidon porrastus

Tutkimuksessa käsitellään kotisairaanhoitoa, perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja terveydenhuollon kustannuksia. Sairaanhoidon porrastusta tarkastellaan Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Kauhajoki esimerkkikuntana. Tutkimusajankohta oli vuosi 1991, joka oli erikoissairaanhoitolain ensimmäinen voimassaolovuosi.

Simo Harju

Beetasalpaaajien reseptorimiehitys ja vaikutukset

Beetasalpaajat koostuvat kahdesta tai useammasta avaruusrakententeeltaan poikkeavasta yhdisteestä, jotka eroavat merkittävästi toisistaan sekä vaikutuksiltaan että kineettisiltä ominaisuuksiltaan. Kanta-aineen lisäksi aktiiviset metaboliitit myötävaikuttavat useasti lääkevaikutuksen syntymiseen elimistössä. Perinteiset analyysime-netelmät eivät ota huomioon eroja yhdisteiden reseptori-sitoutumisvoimakkuudessa. Väitöskirjassa kuvattiin aktiivisen beetasalpaajan kinetiikkaa ja reseptorivaikutuksia. Menetelmät perustuivat aktiivisen salpaajan ja tritiumilla leimatun beetasalpaajan kykyyn sitoutua kaniinin keuhkon beeta1- ja rotan retikulosyyttien beeta2-adrenergiseen reseptoriin.

Timo Kaila

Systeemisten reumasairauksien neurologiset ilmenemismuodot

Vaikkakin useaan systeemiseen reumasairauteen tai sidekudos-sairauteen tiedetään liittyvän neurologisia ilmenemismuotoja, on näiden keskus- ja ääreishermosto-oireiden kliininen kirjo yleensä puutteellisesti tai ristiriitaisesti määritelty. Hoitavalle kliinikolle tai potilaalle itselleen on usein epäselvää, onko neurologinen oire merkki perustaudin aktivoitumisesta vai täysin irrallinen ja itsenäinen ilmiö. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää neurologisten oireiden esiintyvyys ja luonne kolmessa sidekudossairaudessa: progressiivisessa systeemisessä skleroosissa (skleroderma), Sjögrenin oireyhtymässä ja systeemisessä lupus erythematosuksessa (SLE).

Aki Hietaharju

Tunteet ja terveys

Teoria aleksitymiasta syntyi psykosomaattisen lääketieteen piirissä parikymmentä vuotta sitten. Kreikankielestä johdettu sana aleksitymia tarkoittaa kyvyttömyyttä tai vaikeutta tunnistaa omia tunteita ja ilmaista niitä sanoin. Aleksityymisten henkilöiden on sanottu tulkitsevan omia sisäisiä tunne-elämyksiä helposti fyysisinä oireina. Toisaalta psykosomaattisen sairausmallin mukaan aleksitymian on arveltu johtavan lisääntyneeseen alttiuteen sairastua eräisiin somaattisiin sairauksiin.

Jussi Kauhanen