Uudet ohjeet tartuntatautien ilmoittamisesta

Tartuntatautien ilmoittamismenettelyä on uudistettu varsin perusteellisesti. Tartuntatautilakia ja -asetusta muutettiin siten, että ilmoittamisvelvollisiksi tulivat lääkärien ja hammaslääkärien lisäksi myös mikrobiologiset laboratoriot. Uudistuksen yhteydessä muutettiin myös seurattavien tautien valikoimaa. Yksityiskohtaiset ohjeet sisältyvät joulukuussa lääkäreille lähetettyyn sosiaali- ja terveysministeriön määräykseen, jota täydentävät Kansanterveyslaitoksen ohjeet ilmoittamisen teknisestä toteuttamisesta. Seurantajärjestelmän uudistuksella pyritään saamaan tartuntatautien esiintyvyyttä käsittelevä tieto luotettavammaksi ja ajantasaisemmaksi sekä lisäämään sen käyttömahdollisuuksia terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Tartuntatautien seurantaa tähän asti ohjannut lääkintöhallituksen kirje on kumottu.

Pekka Kujala, Matti Sarjakoski, Olli Haikala Eija Kela, Juhani Eskola, Tapani Melkas

Terveyskeskuksen ja sen väestövastuuryhmien tulosten mittaus

Vastuu perusterveydenhuollon järjestämisestä on kunnalla. Se toimii palvelujen maksajana ja tätä kautta myös terveyskeskuksen asiakkaana. Palvelujen käyttäjä, kuntalainen, taas on terveyskeskuksen todellinen asiakas ja toimii verovaroillaan epäsuorasti myös maksajana. Terveyskeskuksen tulisi tuottaa mahdollisimman hyviä perusterveydenhuollon palveluja molemmille "asiakkailleen", joiden edut nykyisessä taloudellisessa tilanteessa eivät välttämättä aina ole yhtenevät.

Klas Winell, Pertti Soveri

Syöpärekisterin kattavuus poistoilmoitusten valossa

Suomen Syöpärekisteriä on pidetty kattavana ja sen rekisteröimiä tietoja kohtuullisen virheettöminä. Laadun takeena ovat olleet syöpäilmoitusten tunnollinen lähettäminen ja yli nelikymmenvuotisen toiminnan myötä hioutuneet tiedonkeräys- ja -käsittelyrutiinit. Käsitys Syöpärekisterin täydellisyydestä on perustunut pitkälti tutkijoiden klinikkakohtaisten erityisaineistojen ja Syöpärekisterin vertailuihin. Yleensä kaikki klinikka-aineistojen syöpätapaukset ovat löytyneet Syöpärekisteristä, ja joskus Syöpärekisterin kautta on saatu jopa huomattavaa täydennystä klinikkakohtaisiin sarjoihin. Syöpärekisteristä puuttuneet tapaukset ovat yleensä osoittautuneet lopulta vääriksi syöpäepäilyiksi. Vertailu poistoilmoitusrekisteriin antoi pitkälti samansuuntaisia tuloksia, mutta tehostamisen varaa näyttää olevan erityisesti hematologisten syöpien ilmoittamisessa. Ilmoittamatta on jäänyt varsin paljon myös hyvänlaatuisia aivokasvaimia ja kokonaissyöpälukujen ulkopuolelle jääviä mutta rekisteröitäviä tauteja, kuten myelofibroosi ja virtsateiden papillooma.

Eero Pukkala, Marja Lehtonen, Lyly Teppo

Nivelreuman kehittyvä kirurginen hoito

Keskimäärin joka kolmas reumapotilas tarvitsee kirurgista hoitoa. Suomessa tämä merkitsee noin 7 000-9 000:ta leikkausta vuodessa. Toimenpiteiden indikaatiot jaetaan pakottaviin ja relatiivisiin. Pakottavia ovat esimerkiksi hermopinne tai jännevaurio, atlantoaksiaalinen subluksaatio, johon liittyy neurologisia oireita, purentaokkluusio ja haittaavat reumakyhmyt tai bursat. Relatiivisia indikaatioita ovat esimerkiksi lääkehoitoon vastaamaton niveltulehdus, pitkittynyt särky ja kipu, paha nivelen virheasento ja jäykkyys.

Matti U.K. Lehto, Mauri Lehtimäki

Hapen vaihdunnan perusteita ja käytännön ongelmia

Hapensaannin ja hengityskaasujen vaihdunnan arviointi kuuluvat varsin monilla erikoisaloilla lääkäreiden jokapäiväiseen työhön. Hapen aineenvaihduntaan liittyvät fysiikan, fysiologian ja patofysiologian perustiedot antavat selkeän pohjan näille arvioille. Artikkelissa esitellään kyseisiä perusteita ja havainnollistetaan esimerkein niiden soveltamista potilashoidossa.

Juhani Partanen

Alkoholihaittojen sekundaaripreventio - perusterveydenhuollon tärkeä haaste

250 000-500 000 suomalaisen alkoholinkulutus on niin runsasta, että se ylittää terveysriskirajat ja voidaan puhua suurkulutuksesta. Perinteisesti terveydenhuollossa on hoidettu alkoholin suurkuluttajia vasta erilaisten psyykkisten tai somaattisten oireiden ilmaannuttua. Ennaltaehkäisyyn ei juuri ole kiinnitetty huomiota. Kuitenkin tämänhetkisen tiedon valossa näyttää siltä, että suurkuluttajiin kohdistuvalla sekundaaripreventiolla eli varhaisilla ehkäisy- ja hoitotoimenpiteillä alkoholihaittoja voitaisiin tehokkaasti ja kohtuullisin kustannuksin vähentää. Jotta tarvittava motivaatio ja hoitovalmiudet saavutettaisiin, perusterveydenhuollon henkilöstö tarvitsee koulutusta. Kirjoituksessa esitellään uutta tietoa sekundaaripreventiosta ja sen toteuttamismahdollisuuksista perusterveydenhuollossa.

Pekka Sillanaukee, Päivi A. Sillanaukee, Antti Suokas, Kalervo Kiianmaa, Kaija Seppä

Miten pitkä estrogeenihoito estää luukadolta?

Postmenopausaalinen estrogeenihoito vähentää tai estää luun mineraalipitoisuuden pienenemistä. Epidemiologisesti on viitteitä siitä, että tämä myös heijastuu lonkkaluun kaulan murtumien insidenssin vähenemisenä, mutta ei tiedetä, miten kauan suojavaikutus säilyy eikä miten kauan estrogeenisubstituutiota näin ollen pitäisi käyttää.

Keltakuumerokotus ja raskaus

Keltakuume on viruksen aiheuttama yleisinfektio, jonka vaikeutta verrataan rabiekseen ja tetanukseen. Tauti on kuitenkin estettävissä yhdellä annoksella elävää, heikennettyä rokotetta. Suoja kestää kymmenen vuotta.

Ympärileikkaus vähentää HIV-tartunnan vaaraa

Maailman miehistä vain viidesosalle tehdään ympärileikkaus. Yhdysvalloissa kuitenkin jopa neljä viidestä aikuisikään ehtineestä miehestä on ympärileikattu. Tosin sielläkin leikkausten määrä vähenee; nykyään vain kaksi kolmesta vastasyntyneestä operoidaan.

Usko kuolemaan lyhentää ikää

On monenlaisia uskomuksia siitä, miten psyyke vaikuttaa sairastuvuuteen ja elämän pituuteen. On mm. todettu, että levinneeseen syöpään sairastuneiden potilaiden psykologinen tukeminen pidetään heidän elinikäänsä verrattuna psykoterapiaa saamattomiin potilaisiin.