Okskarbatsepiini - uusi ensisijaislääke epilepsian hoitoon

Pari vuotta sitten Suomessakin rekisteröity epilepsialääke okskarbatsepiini on nykykäsityksen mukaan ensisijaislääke partiaalisten kohtaustyyppien ja yleistyvien toonis-kloonisten kohtausten hoidossa karbamatsepiinin ohella. Tutkimusten mukaan se on teholtaan fenytoiinin ja karbamatsepiinin tasoinen. Sen sivuvaikutukset ovat vähäisemmät kuin karbamatsepiinin. Okskarbatsepiinin annostus ei ole vielä täysin vakiintunut: aikuisille suositellaan 600-1 200 mg:n vuorokausiannoksia. Lääkitys on syytä aloittaa asteittain. Lasten epilepsialääkkeenä okskarbatsepiinista on vasta vähän kokemuksia.

Tapani Keränen, Kari Reinikainen

Miten infektiomuuttujat käyttäytyvät täysiaikaisessa alatiesynnytyksessä?

Kohdunsisäisen tulehduksen toteaminen ajoissa on tärkeää synnyttäjän ja lapsen ennusteen kannalta. 30 täysiaikaisella alatiesynnyttäjällä tehty tutkimus osoittaa, ettei infektiota voida todeta pelkän positiivisen lapsiveden bakteeriviljelyn avulla, sillä bakteereita esiintyy lapsivedessä yleisesti muulloinkin. Myöskään valkosolujen määrittäminen lapsivedestä ei ole vedenpitävä menetelmä: synnytys sinänsä saattaa lisätä valkosolujen määrää ja esteraasiaktiivisuutta.

Leea Keski-Nisula, Sakari Suonio, Maija Makkonen, Arja Kuronen Marja-Leena Katila, Eino Puhakainen

Alaraajan syvän laskimotukoksen diagnostiikka ja esiintyvyys

Tutkimuksessa selvitettiin 202:n keskussairaalan ensiapupoliklinikkaan alaraajan syvän laskimotukoksen oireiden takia tulleen potilaan oireita, löydöksiä, tutkimustuloksia ja selviytymistä. Diagnosointi pelkän kliinisen kuvan perusteella osoittautui vaikeaksi eikä anamneesista tai laboratorioarvoista ollut merkittävää apua. Sairaalan ulkopuolelta hankitun syvän laskimotukoksen vuosittaiseksi esiintyvyydeksi arvioitiin tutkimuksen perusteella 80-90 tapausta 100 000:ta henkeä kohden.

Jouni Silvennoinen, Leo Tarssanen

Nenänielun puolustusmekanismien vaikutus välikorvan ja nielurisan bakteeritulehduksiin

Yleisimmin infektoituva - ja myös helpoimmin tutkittava - immunologinen elin ihmisessä on nenänielun, nenän ja suun limakalvo. Kun tämä ensimmäisen portaan puolustuslinja pettää, seurauksena voi olla viremia tai bakteremia, ja tauti hankaloituu. Vastoin yleistä luuloa, terveillä ihmisillä nenänielun pinnalle erittyy verenkierrosta hyvin vähän vasta-aineita histologisista syistä. Ylivoimaisesti suurin osa vasta-aineista tuotetaan paikallisesti limakalvon alla, sillä kapillaarien ja solujen väliset vasta-aineet on tiukasti aidattu lamina proprian alle. Terve ihminen puolustautuu normaaliflooraa ja virulentteja mikrobeja vastaan miltei yksinomaan paikallisen immuniteetin avulla.

Simo Räisänen, Lars-Eric Stenfors

Anorektikon vaikean hammaseroosion hoito

Syömishäiriöt voivat pitkään jatkuessaan aiheuttaa vakavaa hampaiden eroosiota. Tapausselostuksessa esitetään seitsemän vuotta anorexia nervosaa sairastaneen opiskelijan hampaiston kuntoutus. Hoidolla saatiin poistettua hampaiden vihlominen, jolloin syöminen helpottui. Ulkonäön paraneminen hammashoidon seurauksena helpotti potilaan sosiaalista kanssakäymistä.

Petteri Peltola, Inkeri Rytömaa

Digoksiini pärjää yhä

Digoksiinin merkityksestä sydämen vajaatoiminnan hoidossa on taitettu peistä viimeiset pari vuosikymmentä. Eritoten ACE:n estäjien tulo potilaskäyttöön on herättänyt ajatuksen, että digoksiinin aika on ohi. Silti tiedetään mm. että systolisessa sydämen vajaatoiminnassa digoksiinista on hyötyä, vaikka sydän on sinusrytmissäkin.

Raskaudenaikainen kaikututkimusseulonta - miksi?

Sveitsiläiskollegat ovat käyneet läpi kirjallisuudesta tutkimukset, joissa on esitetty raskaudenaikaisen sikiön kaikututkimusseulonnan tulokset. On mielenkiintoista tietää, että Britanniassa tehdään yksi raskaudenaikainen kuvaus, Saksassa kaksi, Ranskassa kolme ja Yhdysvalloissa ei seulontaa tehdä lainkaan. Tämäkin osoittaa, että seulonnan merkitystä painotetaan eri tavoin eri maissa.

Sähkömagneettiset kentät ja lasten syöpä

Elektromagneettisten kenttien on epäilty voivan aiheuttaa syöpää voimalinjojen tai muuntajien lähistöllä asuville lapsille.

Influenssarokotuksen haittavaikutukset

Influenssarokotuksia on Suomessakin suositeltu kaikille yli 65-vuotiaille. Vapaaehtoisen rokotteen suosio yllätti taas tänä vuonna, ja rokotteet loppuivat maasta ennen marraskuun alkua. Toisin kuin meillä, Britanniassa pidättäydytään rokotuksista tutkijoiden mukaan haittavaikutusten pelossa. Onko sitten pelkoon syytä?

Paksusuolisyöpä sukulaisten kannalta

Jos henkilöllä on todettu kolorektaalisyöpä, on useissa, joskaan ei kaikissa aiemmissa tutkimuksissa todettu sukulaisilla suurentunut paksusuolisyövän riski. Asiaa on nyt tutkittu melko laajassa tapaus-verrokkitutkimuksessa, jossa tunnettujen suolisyöpäpotilaiden sukulaiset ja sukulaisille sopivat verrokit testattiin syövän suhteen.