Drakunkuloosi saatu kuriin Ghanassa

Drakunkuloosi on guineamadon aiheuttama tauti, jota esiintyy tropiikissa Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Intiassa. Tartunta saadaan kontaminoituneen veden välityksellä. Larvamuodossa mato tunkeutuu suoliston kautta elimistöön ja pesiytyy iholle. Mato voi kehittyä ihon alla jopa metrin pituiseksi, joskin sen halkaisija on vain muutamia millimetrejä. Tauti on pahimmillaan kivulias ja heikentää huomattavasti potilaiden yleistilaa. Ihminen on ilmeisesti madon ainoa väli-isäntä, joten jopa drakunkuliaasin eradikaatio saattaisi periaatteessa jopa onnistua.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Terveydenhuoltojärjestelmän muutokset sairaalan kannalta Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa

Julkista terveydenhuoltoa uudistetaan perusteellisesti monissa maissa. Artikkelissa tarkastellaan muutoksia ja niiden vaikutuksia suomalaisen sairaalan näkökulmasta ja verrataan niitä ennen kaikkea Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa tapahtuneisiin muutoksiin. Näkökulmaksi on tarkoituksella valittu perinteisestä poiketen liikkeenjohdollinen näkökulma.

Esa-Matti Tolppanen

Ongelmakeskeinen opetusmalli Harvard Medical Schoolissa Havaintoja suomalaisen lääkärikouluttajan silmin

Harvard Medical Schoolissa siirryttiin perinteisestä didaktiivisesta opetusmallista ongelmakeskeiseen opetukseen vähitellen vuosien 1985 ja 1987 välillä. Muutoksen taustalla oli dekaani tri Alan Tosteson, joka oivalsi muutoksen tarpeellisuuden koulutettaessa lääkäreitä muuttunutta amerikkalaista yhteiskuntaa varten. Uusi opetusmalli on muuttanut opettajan opinto-ohjaajaksi ja opiskelijan aktiiviseksi ryhmätyöskentelijäksi.

Hannu Paimela

Nivelreumakirurgian järjestelyt Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Vuoden 1991 loppuun asti Pirkanmaan sairaahoitopiirin asukkaiden nivelreumakirurgiasta vastasi Tampereen yliopistollisen sairaalan lisäksi myös Reumasäätiön sairaala. Valtionosuusuudistuksen vuoksi nämä hoidot ovat vähitellen kokonaan siirtymässä TAYS:aan ja siinä Pikonlinnan sairaalaan, jonka reumakirurgian yksikköä parhaillaan uudistetaan ja laajennetaan.

Matti U.K. Lehto

Työterveyshuollon kattavuus, järjestämistapa ja lääkärissäkäynnit Suomessa 1991

Valtakunnallinen haastattelututkimus osoitti, että työikäisestä väestöstä yrittäjien työterveyshuolto on edelleen heikoimmin järjestetty. Sen sijaan aiempi havainto, että työterveyshuoltoon kuuluminen lisäisi terveyspalvelujen käyttöä, ei tässä tutkimuksessa saanut vahvistusta. Työssä käyvä väestö näyttää käyttävän työterveyshuollon palveluja terveyskeskuspalvelujen sijasta. Tämä on myös otettava huomioon suunniteltaessa väestövastuista perusterveydenhuoltoa.

Veijo Notkola Kaj Husman Eila Kankaanpää Marjatta Peurala Kimmo Räsänen

Kuka meitä arvostaa?

Lääkärinammatti on perinteisesti ollut arvostettu, ja edelleenkin se sijoittuu mielipidemittauksissa yhteiskunnallisen arvoasteikon alkupäähän. Nuori lääkäri 88 -tutkimuksessa kysyttiin lääkäreiden omia käsityksiä eri tahoilta saamastaan arvostuksesta. Vaikka nuoret lääkärit tunsivat esimerkiksi potilaiden sekä muun hoitohenkilöstön arvostavan heidän työtään, päätöksentekijöiden, tiedotusvälineiden ja jopa oman ammattiliiton suhtautuminen koettiin nihkeäksi. Koetussa ammatin arvostuksessa oli eroja myös sukupuolten sekä terveyskeskus- ja sairaalalääkäreiden välillä.

Esko Kumpusalo Liisa Neittaanmäki Kari Mattila Irma Virjo Santero Kujala Riitta Luhtala Manu Jääskeläinen Mauri Isokoski

Lääkäri sairastuu - milloin oikeuksia tulisi rajoittaa?

Laki lääkärintoimen harjoittamisesta antaa lääkäreiden ammatinharjoittamista valvoville viranomaisille, terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle ja lääninhallituksille, varsin laajat valtuudet selvittää lääkärin terveydentilaa ja tarvittaessa rajoittaa oikeuksia. Useimmiten kykenemättömyys lääkärintoimen

Matti Rimpelä Terhi Hermanson Antti Marttila

Väitelleitä

LL Heikki Juha Pylkkänen, Naisten sairauspoissaolot toimistotyössä. Sairauspoissaolojen esiintymiseen vaikuttavat tekijät sairausvakuutustyössä vuosina 1966-72 ja 1984-88 (työpsykologia ja -sosiologia), Tampereen yliopisto. LL, sisätautien erikoislääkäri Jukka-Pekka Ojala, Drug treatment of primary hypercholesterolemia (type II hyperlipoproteinemia). With special reference to lovastatin, simvastatin, and gemfibrozil (lääketiede/sisätautioppi), Helsingin yliopisto. LL Antti Ensio Suokas, Brief intervention of heavy drinking in primary health care: Hämeenlinna study (kliininen alkoholitutkimus) Helsingin yliopisto. LL Raija Kiistala, Sweat secretion in normal and atopic skin (ihotaudit ja allergologia), Helsingin yliopisto. LL Markku Antero Mäkijärvi, High-resolution electro- and magnetocardiography in patients at risk of life-threatening arrhythmias (sisätaudit/kardiologia), Helsingin yliopisto. LL Tuula Katriina Nikkilä, Noncholesterol sterols and lipoproteins as indicators of liver damage in primary biliary cirrhosis (gastroenterologia), Helsingin yliopisto. LL Anne Marjatta Heikkilä, Beta-lactam antibiotics in pregnancy (Turun yliopisto).

Viitehintajärjestelmän toteutusmallit ja siitä saadut kokemukset

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan Suomessa siirrytään lääkekorvauksissa viitehintajärjestelmän suuntaan. Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusosastolla on laadittu viitehintajärjestelmästä selvitys, jossa kuvataan järjestelmän tarkoitusta, merkitystä ja sen toteutumismalleja Saksasta ja Hollannista, joissa siihen on jo siirrytty, sekä Ruotsista, jossa sitä aletaan soveltaa ensi vuoden alussa. Julkaisemme ohessa lyhennelmän selvityksestä.

Diabeteksen hoito-ohjelmaa kehitetään

Sosiaali- ja terveyshallitukseen perustettu asiantuntijaryhmä kokoaa parhaillaan tietoa

Viljo Rissanen Antti Aro Veikko Koivisto