Magneettikuvaus käytännössä: OYKS:n tutkimusten jakauma, kustannukset ja diagnostinen merkitys

Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa on selvitetty puolentoista vuoden kokemukset magneettikuvauksen käytöstä. Kaikkiaan kuvauksia oli tehty 2 049 eli kuukausittain 100-155. Tavallisimmin kuvauskohteena oli pään alue. Tarpeettoman tuntuisia tutkimuksia oli tehty hyvin vähän, mutta kohtalaisen paljon magneettikuvausta oli käytetty ns. poissulkudiagnostiikkaan. Varman tai lähes varman ratkaisun antoi yli 90 % tutkimuksista. Sairaalan yksiköille oli annettu erilaiset viikoittaiset tutkimuskiintiöt. Esimerkiksi kirurgian ja neurologian klinikoiden kiintiöt täyttivät tarpeen varsin hyvin, mutta sen sijaan sisätautien klinikassa syntyi vähän yli vuodessa 22 viikon jono magneettikuvaukseen. Ilmeisesti tätä tutkimusmenetelmää pidetään hintansa arvoisena - ainakin ennen kuin yksiköitä aletaan laskuttaa todellisten kustannusten mukaan.

Valtteri Myllylä Osmo Tervonen Eija Pääkkö Aila Kanniainen Salme Meriläinen Marjatta Kristo Anna-Lena Autio Johanna Hietakangas

Hammaslääkärit Suomessa 1892-1991

Hammaslääketieteen opetus alkoi Suomessa sata vuotta sitten. Vuotta myöhemmin tuli voimaan laki hammaslääkärintoimen harjoittamisesta. Uusi laki antoi myös lääkärintutkinnon suorittaneelle oikeuden toimia hammaslääkärinä, eikä tätä oikeutta rajoitettu ennen kuin 1930-luvulla. Viime vuonna Suomessa oli hammaslääkäreitä asukasta kohden kolmanneksi eniten koko maailmassa. Nyt hammaslääkärit kysyvät, olisiko lääketieteen ja hammaslääketieteen raja-aidat syytä jälleen kaataa.

Anne Nordblad

ETA-sopimus kieltää edellyttämästä kohtuuhintaa myyntilupaa myönnettäessä: Lääkkeiden hintoja ja lääkekustannuksia esitetään säänneltäväksi sairausvakuutuksen avulla

Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä lääkelain ja sairausvakuutuslain muutosesitykset, jotka ennakoivat melkoisia muutoksia lääkkeiden hintasääntelyyn ja sairausvakuutusjärjestelmään. Muutokset sysäsi liikkeelle ETA-sopimus, joka edellyttää nykyisen lääkelain muuttamista: EY-direktiivien mukaan kohtuullinen hinta ei enää saa olla lääkevalmisteen myyntiluvan edellytyksenä. Niinpä lääkkeiden hintoja ja yhteiskunnalle koituvia lääkekustannuksia säänneltäisiin sen sijaan sairausvakuutuksen avulla siten, että sairausvakuutus korvaisi vain hinnaltaan kohtuulliset lääkkeet. Lainmuutokset tulisivat voimaan samaan aikaan kuin ETA-sopimus.

EKG-tutkimusten, spirometrioiden ja kliinisten kuormituskokeiden määrät Itä- ja Keski-Suomessa 1991

Vuonna 1983 tehtiin selvitys EKG-tutkimusten ja spirometrioiden määristä Itä-Suomen alueella, ja samanlainen tilasto kliinisistä kuormituskokeista kerättiin 1985. Uusi selvitys vuodelta 1991 osoittaa, että näiden tutkimusten väestöön suhteutetut määrät ovat kasvaneet vastaamaan aiemmin arvioitua tarvetta. Potilaskohtaisten tutkimusten tuotantojärjestelmä näyttää toimineen hyvin, eikä sitä kannata romuttaa uuden valtionosuusjärjestelmän tullessa.

Esko Länsimies

Nyt ajankohtainen opas Lääkäriliitosta: Tulosmittaus terveydenhuollossa

Kiristyvä kilpailu resursseista ja tulossa oleva valtionosuusuudistus ovat johtaneet siihen, että terveydenhuollon tulosten mittaus on yhä tärkeämpää. Lääkäriliitto on vastannut ajankohtaiseen haasteeseen laatimalla käsikirjan Tulosmittaus terveydenhuollossa. Siihen on koottu keskeiset käsitteet ja menetelmät tuloshakuista terveysstrategiaa varten. Oppaassa esitellään sekä suomalaisia että ulkomaisia tulosmittaushankkeita.

Yhteistyön haasteet psykiatrisen kuntoutuksen perustasolla

Mielenterveyslain mukaan mielenterveyspalvelut on ensisijaisesti järjestettävä avopalveluina. Psykiatriselle kuntoutukselle avohoitopainotteisuus luo uusia haasteita. Uuden kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annetun lain mukaan kunnissa tulee olla nimetty moniammatillinen kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on kuntoutuksen koordinoiminen ja kehittäminen paikallistasolla eri hallintokuntien yhteistyönä. Psykiatrisen avokuntoutuksen kehittäminen perustasolla tulee olemaan yksi paikallisen yhteistyöryhmän tehtävistä. Perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen, mielenterveystoimen, työvoimatoimen ja Kansaneläkelaitoksen henkilökunnan käsityksiä psykiatrisesta kuntoutuksesta selvitettiin Iissä ja Yli-Iissä. Koulutuksen, konsultaatiomahdollisuuksien ja työnohjauksen merkitys tulee selvästi esille. Psykiatrista kuntoutusta pidettiin useimmin sosiaalisena ja hoidollisena yksilökeskeisenä kuntoutuksena, vähäisemmässä määrin ammatillisena tai perhekeskeisenä.

Jorma Kiuttu Tuovi Jokela Erkki Väisänen Helinä Hakko

Vastaanotolta poisjääminen varattua aikaa peruuttamatta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Helsingin terveydenhoitoasemalla selvitettiin potilaiden jäämistä pois lääkärien ja hammaslääkärien vastaanotoilta varattua aikaa peruuttamatta. Tyypillisin tällainen potilas oli miesopiskelija, jonka kotikunta oli Helsinki. Hän jäi pois hammaslääkärin vastaanotolta alkuviikosta ja aamuisin. Useimmat potilaat olivat muistaneet aikavarauksensa mutta jääneet silti tulematta. Potilaat ehdottivat poisjääntien määrän vähentämiseksi erilaisia sanktioita, kuten sakkomaksua.

Tuire Kaitila-Tarvainen Ville Laaka Timo Niemi Lauri Turtola

Proteiinin saannin rajoitus munuaisten kroonisen vajaatoiminnan hoidossa

Proteiinin ja fosfaatin saantia rajoittava ruokavalio on munuaisten kroonisen vajaatoiminnan perinteinen oireenmukainen hoito. Toistaiseksi on epäselvää, voidaanko tällä tavalla hidastaa tai estää munuaistautien etenemistä. Laajoja seurantatutkimuksia on parhaillaan käynnissä, ja lähivuosina selvinnee, onko ruokavaliohoito syytä aloittaa jo vajaatoiminnan varhaisvaiheessa. Nykyisten tietojen perusteella munuaispotilaan ei kuitenkaan ole syytä käyttää runsaasti eläinvalkuaista sisältävää ravintoa.

Jukka Mustonen

Lasten spirometriatutkimukset

Spirometriatutkimuksia voidaan tehdä lapsille 6-7 ikävuodesta lähtien. Niiden avulla saadaan objektiivista, monipuolista tietoa ventilaatiokyvystä. Esimerkiksi astman diagnostiikassa ja seurannassa spirometriatutkimus on keskeinen mutta lapsilla liian vähän käytetty menetelmä. Kuitenkin jotta tulos olisi luotettava, vaaditaan sekä tutkimuksen suorittajalta että tuloksen tulkitsijalta kokemusta.

Pekka Malmberg

Influenssaepidemioiden virologinen valvonta Suomessa

Molekyyliepidemiologinen ja -geneettinen tutkimus on nykyisin keskeinen osa influenssaepidemioiden virologista valvontaa. Yhdessä influenssadiagnostiikan ja perinteisten antigeenianalyysien kanssa se auttaa pitämään influenssarokotteet ajan tasalla.

Reijo Pyhälä Leena Kinnunen Niina Ikonen Tiia Forsten