Psykososiaalinen stressi, masennus ja immunologia

Psykososiaaliset kuormitustekijät, menetykset, epäonnistumiset ja ratkaisemattomat psykodynaamiset konfliktit myötävaikuttavat tartuntatautien puhkeamiseen. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, missä määrin. Epidemiologiset tutkimukset osoittavat samoilla tekijöillä olevan yhteyttä myös esimerkiksi syöpäsairauksien puhkeamiseen. Vastaavasti psykoterapialla on havaittu olevan jopa syöpäpotilaiden elinikää pidentävää vaikutusta.

Heikki Katila Ranan Rimn

Palomiesten terveys ja työkyky II: terveydentilan ja fyysisen työkyvyn arviointi

Palomiesten terveystarkastuksista ja fyysisen työkyvyn arvioinnista on koottu uudistetut, työn vaatimuksista johdetut ohjeet. Jokaisen palomiehen terveydentilan ja fyysisen työkyvyn yksilöllinen arvioiminen on tärkeä osa työturvallisuutta. Tositilanteessa kysymys ei ole pelkästään palomiehen omasta työturvallisuudesta, vaan myös työparin, työryhmän ja pelastettavien uhrien turvallisuudesta. Lääkärilehden viime numerossa tarkasteltiin fyysisiä vaatimuksia ja kuormittavuutta palo- ja pelastustehtävissä. Tässä jatkoartikkelissa keskitytään terveydentilan ja fyysisen työkyvyn arviointimenetelmiin käytännön työterveyshuollossa.

Saila Lindqvist-Virkamäki Veikko Louhevaara Olli Korhonen Sirpa Lusa Jouko Soukainen

Urologian kehitys ja tulevaisuus Suomessa

Urologia on tärkeä operatiivisen lääketieteen osa, joka on Suomessa kirurgian suppea erikoisala. Kirurgisista potilaista on urologisia potilaita 5-18 %, ja heidän osuutensa kasvaa. Suomen Syöpärekisterin ennusteen mukaan Suomessa on 30 000 elossa olevaa urologista syöpäpotilasta vuonna 2006. Eturauhasen syövästä tulee miesten yleisin syöpä. Eturauhasen liikakasvun ja muiden ikääntymiseen liittyvien sairauksien diagnostiikka ja hoito vaativat myös entistä enemmän resursseja. Suomen sairaaloissa työskentelee nykyään 59 urologia. Kansainvälisten väkilukuun suhteutettujen arvioiden mukaan määrän tulisi olla kaksinkertainen. Suomen Urologiyhdistyksen esityksen mukaan maahamme olisi vuoteen 2000 mennessä perustettava 29 uutta urologin virkaa. Vastaavasti koulutusta olisi väliaikaisesti tehostettava lisäämällä koulutusvirkoja. Kouluttajiksi löytyisi riittävästi päteviä urologeja. Urologian omaleimaisuus edellyttää pyrkimystä omaan pääspesialiteettiin.

Martti Talja Harri Juusela Jaakko Permi

Lääkärin työn juonneopetus - terveyskeskusten talkoilla opintouudistuksen tavoitteisiin

Kun juonneopetuskokeilua Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa runsas vuosi sitten ryhdyttiin soveltamaan käytäntöön, hanketta ideoiva työryhmä sai innostukselleen vastakaikua. Kaikki ne terveyskeskuslääkärit, joita juonneopettajiksi pyydettiin, ottivat talkookutsun mieluisana haasteena vastaan, siitäkin huolimatta että tarjolla oli vielä hahmoa vailla oleva tehtävä, josta ei rahallista palkkaa tulisi. Ensimmäisenä kokeiluvuotena työssä on ollut mukana 35 lääkäriä 14:stä lähiseudun terveyskeskuksesta. Kokemukset ovat vastanneet optimistisia odotuksia. Opiskelijat ovat juonneopettajansa johdolla työskennelleet terveyskeskuksessa yhden iltapäivän joka toinen viikko ja saaneet näin lähituntumaa lääkärintyöhön ja potilaan kohtaamiseen jo opintojen alusta lähtien. Erilaisista terveyskeskuksista saadut kokemukset ovat välittyneet kurssitovereille vilkkaassa ajatustenvaihdossa. Myös opettajat ilmoittavat saaneensa nuorten palautteesta kimmokkeen monien rutiinien uudelleenarvioimiseen.

Seppo Yt Junnila

Hyvä lääkäri -teema lääketieteen perusopetuksessa

Lääkärikoulutuksen tavoitteeksi voidaan asettaa "hyvien lääkärien" kouluttaminen. Mutta millainen on hyvä lääkäri? Nykyisen koulutusohjelman mukaan opiskelija on riittävän hyvä lääkäriksi suoritettuaan kaikki opintojaksot, tentit ja harjoittelut, joita lääketieteen lisensiaatilta ja sittemmin laillistetulta lääkäriltä vaaditaan. Suomessa ei tarvitse osoittaa lääkärin taitoja ja muita valmiuksia testitilanteessa. Koulutusohjelmia uudistettaessa tarvitaankin keskustelua "hyvän lääkärin" ominaisuuksista.

Matti Rimpelä Päivi Niemi Liisa Hyssälä Leena Koivusilta Ansa Ojanlatva Päivi Rautava Paula Vainiomäki

Laadunvarmistusprojekti työterveysasemalla

Valtion työterveysasemalla toteutettiin sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn liittyvä laadunvarmistusprojekti. Palvelua varten luotiin toimintaa ohjaavat kriteerit ja tulosta kuvaavat standardit ja mittarit. Ohjaus terveysneuvontaan onnistui ja kolesteroliarvot laskivat tyydyttävästi. Työterveysasemalla opittiin uusi ongelmanratkaisua koskeva työote. Laadunvarmistus sopii kokemusten mukaan työn kehittämisen menetelmäksi työterveyshuollossa.

Martti Kokki Heikki Saarnio Marketta Kauppinen

Kohdun limakalvon poisto menorragian hoidossa

Kohdun limakalvon resektio (endometriumin ablaatio) tarkoittaa kohtuontelon tähystyksessä tapahtuvaa limakalvon poistamista resektoskoopilla tai tuhoamista lasersäteellä. Toimenpidettä käytetään runsaiden kuukautisvuotojen hoitona. Kirjoittaja esittelee resektiohoidon tuloksia yhden vuoden ajalta 28 menorragiapotilaan aineistossaan. Potilaista seitsemällä oli kohtuontelossa lihaskasvaimia, jotka myös poistettiin. Seuranta-aikana 21 naiselta kuukautiset jäivät kokonaan pois tai tulivat niukkoina 1-2 päivän kestävinä vuotoina. Neljältä potilaalta vuoto väheni hieman. Toimenpide uusittiin kolmelle potilaalle, joista yhdellä runsaat vuodot johtivat kohdunpoistoleikkaukseen. Resektiohoitoihin ei liittynyt komplikaatioita. Kohdun limakalvon poisto on säästävä hoitovaihtoehto naisille, joille harkitaan kohdunpoistoa menorragian vuoksi.

Pentti K. Heinonen

Keliakia on muuttunut vauvojen ripulista yleissairaudeksi

Imetyksen jälkeen puhkeava keliakia on meillä nykyisin harvinainen. Sairaus todetaan myöhemmin lapsuudessa tai aikuisena, jolloin taudin ilmenemismuodot ovat moninaisempia ja vaikeammin diagnosoitavia. Tauti olisi kuitenkin todettava mahdollisimman varhain, jolloin gluteenittomalla ruokavaliolla voidaan estää tulehtuneen suolen aiheuttamat suolen toimintahäiriöt ja muut seuraamukset, joista tärkein on malignoomariskin lisääntyminen.

Olavi Keyriläinen

Onko alaselkäkipu riippuvainen ihmisen persoonallisuudesta?

Pitkäaikaisesta ristiselkäkivusta kärsiville aikuisille tehty seurantatutkimus osoitti kroonisten selkäkipupotilaiden persoonallisuuspiirteillä ja niiden muutoksilla olevan yhteys selän terveydentilaan. Potilaita vertailtaessa havaittiin eniten korrelaatioita selän terveydentilaa kuvaaviin muuttujiin tutkimuksessa käytetyn MMPI-testin hypokondriaa, hysteriaa ja depressiota kuvaavilla asteikoilla. Koko 43 potilaan aineistossa persoonallisuustekijät eivät ennustaneet selän paranemista, mutta osaryhmissä havaittiin ennustearvoa olevan ennen kaikkea depressiolla.

Matti Malinen Turkka Tunturi Martti Tenkku

Onko aminoglykosideille edelleen tarvetta?

Aminoglykosidit ovat kuuluneet tärkeimpiin ja tehokkaimpiin antibiootteihin jo yli 30 vuoden ajan. Niitä on käytetty yhdistelmähoidoissa tavallisimmin beetalaktaamien tai klindamysiinin kanssa vaikeisiin, pääasiassa sairaalasyntyisiin infektioihin. Toksisuudestaan huolimatta ne ovat olleet korvaamaton antibioottiryhmä. Mutta tilanne on muuttunut. Laajakirjoisia antibiootteja on tullut runsaasti lisää. Aminoglykosidit eivät enää ole yhtä korvaamattomia kuin ennen, mutta tuskin vielä tarpeettomiakaan.

Pentti Hänninen