Tupakkako vain tavallinen sepelvaltimotaudin vaaratekijä?

Tupakointi on tärkein yksittäinen ennenaikaista kuolevuutta ja sairastuvuutta aiheuttava ympäristötekijä länsimaissa. Tupakointiin liittyvästä kuolleisuudesta suurin osa aiheutuu sepelvaltimotaudista. Tupakoinnilla on ateroskleroosia kiihdyttävän vaikutuksensa lisäksi muitakin vähintään yhtä tärkeitä, mutta nopeammin ilmeneviä ja väistyviä vaikutuksia. Tupakointi lisää verihiutaleiden adheesio- ja aggregaatiotaipumusta, suurentaa plasman fibrinogeenipitoisuutta, pienentää kammiovärinäkynnystä ja nostaa sepelvaltimoiden supistumista suosivaa alfa-adrenergista tonusta. Siten ei olekaan ihme, että tupakointi näyttää lisäävän sydäninfarktin ja äkkikuoleman vaaraa enemmän kuin pelkän ateroskleroosin kiihtymisen perusteella voisi olettaa. Näiden haittojen nopeasta väistymisestä ilmeisesti johtuu se, että sydäninfarktin ja sydänkuoleman vaara pienenee nopeasti ensimmäisten 1-2 vuoden aikana tupakoinnin lopettamisen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Läpileikkaus 59-vuotiaiden turkulaisnaisten gynekologisesta anamneesista

Turussa on tehty selvitys vuonna 1932 syntyneiden, tutkimuksen aikaan 59-vuotiaiden naisten gynekologisista anamneeseista. 59-vuotiaan turkulaisnaisen kuukautiset alkoivat keskimäärin 13-vuotiaana. Hän on synnyttänyt keskimäärin kaksi lasta, joista ensimmäisen 24-vuotiaana. Joka neljäs on käyttänyt e-pillereitä, keskimäärin noin neljä vuotta. Kuukautiset loppuivat keskimäärin 50-vuotiaana. Joka neljänneltä on poistettu kohtu, ja hieman yli neljäsosa käyttää vaihdevuosiongelmiin tarkoitettua hormonikorvaushoitoa.

Juha Mäkinen Tuula Salmi Jouko Pirhonen Matti Grönroos Maarit Vuento

Sydänsairaudet ja ammattiautoilu: milloin ajolupa myönnetään?

Euroopan kardiologiseuran asiantuntijakomitea on Euroopan Yhteisön pyynnöstä laatinut suosituksen ammattiautoilijoiden sydänsairauksien vaikutuksesta ajoluvan myöntämiseen. EY:n tarkoitus on antaa suosituksen pohjalta direktiivi yhtenäistämään käytännön, joka tällä hetkellä on varsin kirjava. Suomen Kardiologista Seuraa edusti komiteassa dosentti Matti Halinen, joka seuraavassa esittelee suosituksen.

Matti Halinen

Ammattimaisten autonkuljettajien sydänsairauksien vaikutus ajolupaan Euroopan kardiologiseuran asettaman asiantuntijakomitean suositus

Raskaan ajoneuvon (kuorma-auton) tai linja-auton kuljettamislupaa ei tule myöntää eikä aiemmin myönnetyn luvan sallita jatkuvan EY:n direktiivin mukaan seuraavissa tilanteissa:

Aivosairaudet ja työkyvyttömyys

On selvää, että aivosairaudet synnyttävät suuria inhimillisiä ongelmia, mutta niiden vaikutus on myös yhteiskunnallisesti merkittävä. Työkyvyttömyyseläkkeellä kansaneläkejärjestelmässä ja työeläkejärjestelmässä olevista 13 %:lle eläke on myönnetty kehitysvammaisuuden, hermoston sairauksien ja aivoverenkiertosairauksien vuoksi. Tehokkailla ehkäisy-, hoito- ja kuntoutustoimilla voitaisiin vaikuttaa sekä eläkkeiden määrään että kestoon, joka eri sairausryhmissä on luonnollisesti erilainen. Vaikutus eläkekustannuksiin näkyisi eri sairausryhmissä eri tavoin.

Juha Liira Jari Kannisto Juhani Juntunen

Sopimusohjaus terveydenhuollossa - kokemuksia Yhdysvalloista

Terveydenhuolto Yhdysvalloissa on kallis ja sosiaalisesti eriarvoinen, mutta toiminnan tuottavuutta on järjestelmässä pystytty parantamaan tavoilla, joista voitaisiin kehittää sovellutuksia myös Suomen oloihin. Tällaisia ovat mm. kannustejärjestelmä ja sopimusohjaus, jota tässä esitellään yhden vakuutusyhtiön järjestelmien kautta.

Ilkka Vohlonen Robert Modrow Markku Pekurinen

Valtion talousarvioesityksen linjaukset kuin tilkkutäkistä: Missä viipyy kokonaisvaltainen keskustelu terveydenhuollon rahoituksesta?

Valtion talousarvioesityksen mukaan terveydenhuoltoa koskevat säästötoimet kohdistuvat ensi vuonna ennen kaikkea sairausvakuutusetuuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus valtion ensi vuoden budjettiesityksessä on 51,6 miljardia markkaa. Näyttävästi säästetään myös heikentämällä sosiaaliturvaa ja oikeutta päivähoitoon.

Kulutustavaroiden kemialliset terveysvaarat

Kemikaaleja on kaikkiaan käytössä noin 300 000, ja ihminen on päivittäin kosketuksissa noin 5 000 kemikaaliin. Kulutustavarat ovat tärkeimpiä kemikaalilähteitä, ja niiden kulutus on kasvussa. Kuluttajien suojana Suomessa on paljon määräyksiä kulutustavaroiden kemiallisesta koostumuksesta. Kulutustavaroiden aiheuttamat terveyshaitat voivat olla akuutteja myrkytyksiä, kemikaalikertymien aiheuttamia pitkäaikaisvaikutuksia, kuten syöpä tai erilaisia iho-oireita, ja lääkärin olisi käytännön työssään kyettävä tunnistamaan ne.

Eeva-Liisa Sainio Matti Hannuksela Riitta Jolanki Lasse Kanerva Leena Partanen

Valtakunnallinen suunnitelma ei enää anna yksityiskohtaisia ohjeita

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon on vahvistettu ensimmäinen uuden valtionosuusjärjestelmän mukainen valtakunnallinen suunnitelma. Nelivuotiskaudeksi laadittu suunnitelma poikkeaa monessa suhteessa edeltäjistään. Sitovista ja yksityiskohtaisista tehtäväryhmittäin annetuista ohjeista samoin kuin esimerkiksi henkilöstön määrän ja tehtävien ohjauksesta virkakiintiöin on luovuttu. Niiden sijasta siinä osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tärkeimpiä tavoitteita ja toimintaperiaatteita.

Sydänsairauksista aiheutuvat leikkausriskit ja niiden arviointi

Sydänpotilaiden ei-kardiologisista leikkaushoidoista päätettäessä joudutaan ottamaan huomioon perussairauden mahdollinen reagointi anestesian ja toimenpiteen aikana. Verenkiertoelimistön tilan yksinkertaiset perustutkimukset ovat suunnittelussa yleensä aina tarpeen, samoin tehostettu valvonta toimenpiteen aikana. Vaikeissa tapauksissa tarvitaan eri erikoisalojen edustajien yhteistyössä muodostama täsmällinen käsitys potilaan sydänsairaudesta sekä aina tieto potilaan omasta kannasta. Joskus toimenpiteen lykkääminen tai siitä luopuminenkin ovat paikallaan. Kirjoituksessa esitetään suuntaviivoja näiden ratkaisujen tueksi.

Juhani Partanen Markku S. Nieminen Markku Hynynen