Pneumonian diagnostiikka kehitysmaissa

Kehitysmaiden suurimpia ongelmia on pätevän terveydenhuoltohenkilökunnan puute. Siksi on etsittävä ratkaisuja, joilla potilaita voidaan luokitella vaativaa tai vähemmän vaativaa hoitoa tarvitseviin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Talousvesiin liittyvät mikrobiologiset ja kemialliset riskit

Syksystä 1989 lähtien Suomessa on ollut seitsemän vesijohtovesien aiheuttamaa epidemiaa, joissa on sairastunut yli 6 000 ihmistä. Tämä osoittaa, että mikrobiologiset riskitekijät ovat edelleen talousveden laatuongelmista tärkeimpiä, vaikka mahdollisesti karsinogeenisista kemiallisista aineista puhutaankin eniten. Veden desinfiointia on prosessissa muodostuvien kemikaalien pelossa jopa vähennetty, mikä taas on ollut syynä ainakin kahteen epidemiaan.

Leena Hiisvirta

Viimeisten elinvuosien hoitokustannukset - miten saada resurssit riittämään

Vanhusten tulevaa palvelutarvetta on arvioitu monilla tahoilla ja useiden teorioiden avulla. Varmoja tekijöitä laskelmissa ovat ikääntyneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kasvu sekä talouslaman loputtua tuleva työvoimapula. Kaikki laskelmat ennustavat yhteiskunnalle lähivuosikymmeninä kasvavia kustannuksia, ellei palvelujärjestelmää uudisteta. Tärkeitä ovat muun muassa itsenäistä selviytymistä edistävät ratkaisut. Niukat resurssit tulee suunnata harkitusti.

Heikki Takkunen Antti Apajalahti

Psykoterapiapalvelujen kehittämistarpeet Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä

Psykoterapia on olennainen osa psykiatrista erikoissairaanhoitoa, ja sen sovellutukset ulottuvat myös perusterveydenhuoltoon. Psykoterapian alueellista tarvetta ei kuitenkaan tunneta riittävästi. Psykiatrian yksiköiden henkilökunnalle suunnatun kyselytutkimuksen perusteella Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä on psykoterapian ja psykoterapianomaisen vuorovaikutuksen keinoin tyydytetty noin kolmannes väestötutkimusten perusteella arvioidusta keskusteluhoidon tarpeesta. Mikäli tavoitteeksi asetetaan, että arvioituun keskusteluhoidon tarpeeseen vastataan varsinaisella psykoterapialla, olisi nykyisillä palveluilla tyydytetty vain 7 % tarpeesta. Jotta palveluja voitaisiin tarjota riittävästi, tulee työntekijöille järjestää lisäkoulutusta, josta suuri osa kyselyyn vastanneista ilmaisi olevansa kiinnostunut. Erityisen tärkeäksi haasteeksi nähdään kriisihoidon kehittäminen.

Jarmo Kontunen Hannu Koponen Pekka Ruohonen

Sairaanhoitopiirien käyttömenot pienenevät lähes miljardilla

Sairaanhoitopiirit ovat tämän vuoden budjeteissaan leikanneet käyttömenojaan kovalla kädellä. Viime vuoden alkuperäisiin talousarvioihin verrattuna sairaanhoitopiirien, HYKS:n ja Lastenlinnan käyttömenot pienentyvät noin miljardilla markalla. Lakkautettavien virkojen määrä liikkuu ainakin sadoissa. Eniten supistuvat erilaiset tukipalvelut. Lääkärien virkoja lakkautetaan kymmeniä. Henkilöstökulujen vähentämiseksi sairaanhoitopiireissä on neuvoteltu mm. lomarahojen pienentämisestä tai niistä luopumisesta, talkootöistä ja lomautuksista. Epävirallisissa neuvotteluissa on esitetty mitä moninaisimpia malleja vuosiloman muuttamisesta palkattomaksi virkavapaaksi, työajan lyhentämisestä ja vastaavasta palkanalennuksesta tai syrjäseutulisistä luopumista.

Vesikauhu Suomessa 1988-89

Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen tutkijat raportoivat skandinaavisessa alan lehdessä yhteenvedon viime vuosikymmenen lopun vesikauhuepidemiasta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Cave! Ei propofolia pikkulapsille

Oxfordilaispediatrit raportoivat huolestuneina viiden pikkulapsen kuolemantapaukset, joihin he epäilevät olleen osasyynä propofolin. Lapset olivat iältään 35 kk, 16 kk, 22 kk, 1 kk ja 6 vuotta ja kaikki tarvitsivat teho- ja respiraattorihoitoa ylähengitystietulehduksen aiheuttaman hengitysvajauksen hoitoon. Vastaavaa hoitoa on kyseisessä sairaalassa viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana tarvinnut 79 lasta, mutta vain nämä viisi lasta kuolivat. Yhteistä näille lapsille ja erotuksena aiemmille oli, että kaikki saivat sedaation ylläpitämiseen propofoli-infuusiota, joka on vallannut alaa aikuisten tehohoidossa. Infuusionopeus oli verraten suuri, 7,5-10 mg/kg tunnissa, mikä ylittää aikuisten suositusrajat (ad 4 mg/kg/t). Kirjoittajat pitävätkin suurta annosnopeutta osasyynä siihen, että lapsille kehittyi metabolinen asidoosi, joka ei reagoinut hoitoon. Todennäköisesti sen aiheutti propofoli-infuusion mukana tuleva suuri lipidimäärä, jota maksa ei kykene metaboloimaan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lämpimiä tunteita

Nature-lehden tieteispakinoitsija Daedalus pohtii ihmisten ambivalenttia suhtautumista lämpöenergiaan. Useimmathan kuluttavat runsaasti jouleja (aiemmin kaloreita) fossiilisten polttoaineiden muodossa, mutta pelkäävät niitä ruoassa. Tämä ristiriita voitaisiin välttää tuottamalla lämpöä lisää aineenvaihdunnan kautta. Ikävä kyllä, ihmiskeho lisää lämmöntuotan- toaan vain vasteeksi kovin epämiellyttäviin ärsykkeisiin, kuten infektioihin ja liikuntaan. Laihialainen sairaalalämmitysjärjestelmä, jossa kuumepotilasta siirretään huoneesta toiseen, ei siis näytä toimivalta laajemmissa puitteissa. Daedalus kiinnittää huomiota seikkaan, että alkoholi laajentaa ihon verisuonia ja saa aikaan lämmöntunteen. Se aiheuttaa lämmönhukkaa ja sisäiset energiavarat saattavat loppua nopeasti, joten Pyhä Bernhardt konjakkitynnyreineen voi olla vaaraksi lumessatarpojalle.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Taskulämmin lidokaiini puree parhaiten

Hammaslääkärit kuulemma ovat ottaneet tavaksi lämmittää paikallispuudutteen ennen infiltraatiota, koska kokemusperäisesti tämä vähentää puuduttamisen aiheuttamaa kipua. Muutkin hajaraportit ovat puhuneet samaa kieltä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Patogeeninen Mycoplasma penetrans HIV-potilailla

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on tehnyt kovasti työtä selvittääkseen mykoplasmojen osuutta aidsin kehittymisessä. Ollaan nimittäin ajateltu, että jokin muu mikrobi myötävaikuttaisi HIV-infektion muuttuessa aidsiksi. Pari vuotta sitten samainen tutkijaryhmä löysi aids-potilaiden virtsasta omituisen mykoplasmalajin, jolla on erityinen tarttumiskärki. Toisin kuin muut, lähinnä kommensaaleiksi laskettavat mykoplasmalajit, tämän Mycoplasma penetrans -bakteerin on havaittu aiheuttavan seroresponssin aids-potilailla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors