Nivelkipu on monimutkainen juttu

Australialaistutkijoiden mukaan 40 %:lla nivelrikko ja -tulehduspotilaista kipu on suoraan perussairaudesta johtuvaa, lähes 40 %:lla sitä monimutkaistaa poikkeava reagointi kipuun ja 22 %:lla kipukokemus on komplisoitunut ja koostuu monista komponenteista. Tämä havainto selittää sitä, että selvää tuki- ja liikuntaelinsairautta sairastavan potilaan kivun hoito on usein kovin hankalaa.

Markku Kauppi

Läppävika on harvoin este suorien antikoagulanttien käytölle

Eteisvärinäpotilailla on varsin usein myös jonkinlainen läppävika. Uusi tutkimustieto vahvistaa nyt sen, että suorien antikoagulanttien teho ja turvallisuus ovat useimmilla läppävikaa sairastavilla yhtä hyvät kuin terveläppäisillä eteisvärinäpotilailla.

Juhani Airaksinen

Dementian esiintyvyys pienenee

Tärkein tekijä taudin vähenemisessä on koulutustason paraneminen.

Kaisu Pitkälä

Antikoagulantit vertailussa

Suuren meta-analyysin mukaan rivaroksabaani ja dabigatraani ehkäisevät eteisvärinäpotilaiden aivoveritulppia yhtä tehokkaasti. Rivaroksabaanin käyttäjillä todettiin enemmän maha-suolikanavan verenvuotoja mutta yhtä paljon aivoverenvuotoja. Yhteen laskettuna vakavia verenvuotoja esiintyi rivaroksabaanin käyttäjillä enemmän ja heidän kuolleisuutensa oli suurempi.

Pertti Saloheimo

Lääkärin Suomi 100/38. Vaalitaistoa Lääkäriliitossa

Vuoden 1949 yleinen kokous päätti merkittävistä muutoksista Lääkäriliiton organisaatiossa: yleiset kokoukset jäivät historiaan, ja tilalle tuli ylimmäksi päättäväksi elimeksi 40-jäseninen valtuuskunta. Taustalla oli lääkärimäärän kasvu ja tarve tehokkaampaan edunvalvontaan.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/39. Lääkäriliiton ensimmäinen toiminnanjohtaja

Ensimmäiset 40 vuotta Lääkäriliiton toimistoa hoidettiin erilaisin tilapäisjärjestelyin, ja liiton kasvoina toimi kulloinenkin puheenjohtaja. Sodan jälkeen organisaatiota ryhdyttiin viimein rakentamaan vakinaisemmalle perustalle.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/40. Lääkärikunnan eettinen kipupiste – aborttilaki 1950

Abortti oli pitkään ollut rikoslaissa yksiselitteisesti kielletty, mutta käytännössä sen sai tehdä lääketieteellisistä syistä. Asetelma alkoi käydä kestämättömäksi modernisaation edetessä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/41. Etiikka lääkärien arvostuksen perustana

"Lääkäri palvelkoon kanssaihmisiään ihmisrakkauden käskyjen mukaisesti ja osoittakoon käyttäytymisessään ja toiminnassaan olevansa tehtävänsä edellyttämän luottamuksen ja kunnioituksen arvoinen." (Lääkärin eettiset ohjeet 1956)

Sari Aalto

Osaavia lääkäreitä tulevaisuuden tarpeisiin

Liiton uusi koulutuspoliittinen ohjelma painottaa lääkärikoulutuksen laatua ja elinikäistä oppimista.

Sari Kosonen

Yrityskauppojen vaikutus lääkärien sopimuksiin

Yrityskaupat ovat herättäneet kysymyksiä lääkärin asemasta. Ole tarkkana.

Kati Lehtonen