Ryhtiä sairauslomiin

Viime kuukausina on moitiskeltu suomalaisia sairauslomakäytäntöjä liian lepsuiksi. Sairauslomat ovat kansainvälisissä vertailuissa ylettömän pitkiä, vaikka sairastavuus ei ole sen suurempi kuin muissa maissa ja on vähenemässä. Erityisesti on mainittu masennus ja muut mielenterveyden ongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Pitkä sairausloma voi vaikeuttaa työhön paluuta ja lisätä työttömyyden riskiä. Sairauslomien kustannukset ovat suuremmat kuin sairauksien hoidot, minkä varsinkin erikoissairaanhoidon kalleutta valittavat kunnallispoliitikot helposti unohtavat.

Kari Raivio

Aivojen amyloidikertymät lisääntyvät terveilläkin iän myötä

Lähes puolella kognitiivisesti terveistä 90-vuotiaista on PET- tai selkäydinnestetutkimusten perusteella aivojen amyloidikertymiä. 50-vuotiaistakin jo 10 %:lla on todettavissa merkkejä aivojen amyloidimuutoksista, todettiin meta-analyysissä.

Pertti Saloheimo

Puoliso mukaan elämäntaparemonttiin

Pariskuntien on arveltu elävän usein hyvin samankaltaisesti terveyskäyttäytymisensä suhteen. Englantilaisessa pitkittäistutkimuksessa selvitettiin partnerin elämäntavan ja elämänmuutoksen vaikutuksia toisen puolison elämäntapoihin. Tutkimus käynnistyi vuonna 1998, ja useissa aalloissa rekrytoiduista pariskunnista 3 722:sta saatiin tähän osatutkimukseen kaksi seurantatietoa tupakoinnista, liikunnasta ja painosta.

Kaisu Pitkälä

Auttaako antikoagulaatio sydämen vajaatoiminnassa?

Aivoverenkiertohäiriöt ovat yleisiä vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa. Vajaatoiminnan hidastama verenvirtaus sydämen sisällä, endoteelin toimintahäiriö, hyytymistekijämuutokset ja aivoverenkierron säätelyn huonontuminen ovat tärkeimmät altistavat tekijät. Uuden tutkimuksen mukaan suuren riskin potilaat voidaan tunnistaa yksinkertaisten kliinisten piirteiden perusteella.

Juhani Airaksinen

Kantasolusiirto leukemiapotilaalle muultakin kuin sisarukselta

Akuuttia myelooista leukemiaa (AML) sairastavalle voidaan tehdä kantasolusiirto silloin, kun uusiutumisriski ylittää kemoterapian kyvyt. Perinteisesti valtaosalle sairastuneista on löytynyt luovuttajaksi HLA-identtinen sisarus tai osuma terveiden vapaaehtoisten maakohtaisista rekistereistä. Haploidenttinen siirto kudostyypiltään epäsopivammalta perheenjäseneltä tarjoaa vaille tavanomaista luovuttajaa jääneelle uuden mahdollisuuden ja aikamoisilla tuloksilla.

Marko Vesanen

Miksi kesällä on enemmän sisäelintulehduksia?

Useat biologiset ilmiöt ja sairaudet vaihtelevat syklisesti vuodenaikojen mukaan, niin myös kirurgiassa. Jo kauan on tiedetty, että esimerkiksi appendisiitti, divertikuliitti ja kolekystiitti noudattavat vuodenaikojen vaihtelua. Samanlainen vaihtelu on muuten todettu sepsiksellä, sydäntapahtumilla ja aivohalvauksilla, joita kaikkia tavataan enemmän talvella.

Hannu Paajanen

Milloin antibioottihoito ei ole tarpeen?

Merkittävä osa infektiosairauksista ei vaadi antibioottihoitoa.

Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen, Risto Vuento

Milloin munuaispotilas lähetetään nefrologille?

Väestön ikärakenteen ja sairastavuuden muutosten vuoksi perusterveydenhuollossa kohdataan yhä useammin kroonista munuaistautia sairastavia.

Kaisa Laine, Päivi Korhonen

Säären penikkatauti on yleinen rasitusvamma

Penikkataudille altistavat liikuntalajit, joihin liittyy runsasta toistuvaa iskukuormitusta, etenkin henkilöillä, joilla on muita riskitekijöitä.

Jari Parkkari, Kati Pasanen, Urho Kujala, Pekka Kannus

Recurrens-hermon monitorointi kilpirauhas- ja lisäkilpirauhasleikkauksissa

Tutkimustiedon perusteella leikkauksenaikainen recurrens-hermon monitorointi ei vähennä hermovaurion riskiä verrattuna hermon visuaaliseen tunnistamiseen.

Kimmo Hujala, Marja Koivu, Kimmo Mäkinen, Jaana Isojärvi, Marjukka Mäkelä, Tapani Keränen