MS-potilaan uupumus – miksi ja miten hoidetaan?

Uupumus usein korostuu pahenemisvaiheen yhteydessä.

Mervi Ryytty, Henrik Ahvenjärvi, Anne Remes, Johanna KrÜGer

Aikuisiän autismikirjo, syömiskäyttäytyminen ja ravintolisien vaikutus oireisiin

Ongelmia voi olla ruokavalion laadussa ja ruoanlaittotaidoissa.

Heidi Peltoniemi, Anu Ruusunen

CEQ-FI – validoitu työkalu synnytyskokemuksen mittaamiseen

CEQ-FI sopii sekä kliiniseen työhön että tutkimuskäyttöön.

Elli Toivonen, Jukka Uotila, Heini Huhtala, Outi Palomäki

Lääkärien kiinnostus terveydenhuollon johtamistehtäviin: tuloksia Lääkäri 2018 -tutkimuksesta

Kolmasosa lääkäreistä on kiinnostunut johtamistehtävistä, miehet enemmän kuin naiset.

Valtteri Korkiakoski, Minna Kaila, Markku Sumanen, Sami Heistaro, Pyry Mattila, Outi Kortekangas-Savolainen, Elise Kosunen

Iho tietää, milloin on aamu ja milloin ilta

Kun ihotauteihin ja allergologiaan erikoistuva LL Veera Nikkola aloitti väitöstutkimuksensa, hänen piti ensimmäiseksi rekrytoida tutkimushenkilöitä, joille sai antaa ultravioletti B -säteilyä ja ottaa koepaloja pakaran iholta.

Anne Seppänen

Koulujen sulkemisen plussat ja miinukset

Vanhempien mukaan koulujen etäopetukseen siirtymisellä oli yhtä paljon positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia lapsiin. Sen sijaan vaikutukset itseensä vanhemmat arvioivat voittopuolisesti negatiivisiksi.

Hannu Westerinen

Kiertävä kasvaimen DNA toimii ennustekijänä

Syövän hoitotulosta on tapana arvioida kuvantamistutkimuksin. Ennusteen arviointiin on etsitty biomarkkereita, mutta kliiniseen käyttöön sopivia ei ole löytynyt kovin monta. Melanooman BRAF^V600-mutaation DNA näyttää lupaavalta.

Sirkku Jyrkkiö

Ravintolisä saattaa vähentää muistisairauden riskiä

Epidemiologisista tutkimuksista ja suomalaisesta FINGER-tutkimuksesta tiedetään, että kognitiivista heikkenemistä voidaan myöhentää terveellisillä elintavoilla. Nyt eurooppalaisessa tutkimuksessa selvitettiin ravintolisän vaikuttavuutta prodromaalisessa Alzheimerin taudissa. Sen tiedetään lyhyissä tutkimuksissa vaikuttavan lievässä, mutta ei edenneessä Alzheimerin taudissa myönteisesti kognitioon ja aivopatologisiin muutoksiin.

Kaisu Pitkälä

COVID-19 ja sydämen rytmihäiriöt

COVID-19 huonontaa sydäninfarktin ennustetta pitempien hoitoviiveiden ja lisääntyneen hyytymistaipumuksen takia. Infektioon liittyy myös varsin usein sydänlihasärsytystä ja pahimmillaan jopa vakava myokardiitti. Vaikeaoireisen infektion aikana näyttää ilmenevän myös varsin runsaasti rytmihäiriöitä, etenkin eteisvärinää.

Juhani Airaksinen

Synteettinen verkko ei paranna refluksi­leikkauksen tuloksia

Nivustyrässä kudoksen vahvistaminen verkolla on nykyisin rutiinia, mutta närästysleikkauksen yhteydessä, kun korjataan palleatyrä, se ei näytä parantavan tuloksia.

Hannu Paajanen