Akutmedicinen omstöper jouren

Merparten av jouren i Finland bygger fortfarande på gångna decenniers strukturer. Då kommunalläkarmodellen övergavs fick hälsocentralerna självständigt svara för sin jourverksamhet. Senare avskildes verksamheten från hälsocentralerna och överfördes på utomstående aktörer, numera ofta hyrläkare. Sjukhusjouren var länge odelad och baserad på synnerligen klen erfarenhet. Då specialistvården inriktats på smala specialiteter har det lett till mindre allmänkompetens, revirtänkande och behov av flera jourringar. Det har uppstått en brist på allmänkompetent jourpersonal.

Veli-Pekka Harjola, Heikki Janhunen, Timo Lukkarinen, Ari Palomäki, Jaakko Pitkäjärvi

Osasairausvapaa on vaikuttava ja kustannustehokas hoito

Useimpien tautien akuutissa vaiheessa lepo ja rasituksen välttäminen on tarpeen, jotta sairauden häiritsemä elimistön homeostaasi palautuu. Lepo lieneekin ihmiskunnan vanhin tehokas hoitokeino, ja sitä tarvitaan myös spesifisten parantavien hoitojen yhteydessä. Liika lepo ja liikkumattomuus ovat haitallisia, ja haittojen estämiseksi on kehitetty jopa liikuntaresepti. Hoitokäytännöt ovat muuttuneet täysin viime vuosikymmeninä: enää ei potilasta tarpeettomasti makuuteta sydäninfarktin, leikkauksen tai akuutin selkäkivun yhteydessä, vaan normaaliin liikkumiseen pyritään mahdollisimman varhain.

Esa-Pekka Takala

Keuhkolääketiede edistyy kohti yksilöllisiä hoitoja

Astman hahmottaminen keuhkoputkien tulehdukselliseksi sairaudeksi 1980-luvulla sai sen hoidossa aikaan vallankumouksen. Myös keuhkoahtaumataudin (COPD) mekanismeja alettiin tutkia tarkemmin ja lääkehoitokokeita käynnistettiin, vaikkakin tupakoinnin lopettaminen on edelleen tärkein ennustetta parantava hoito. Tutkimuksen myötä keuhkolääketiede on 2010-luvulla ottanut merkittäviä edistysaskeleita.

Maritta S. Jaakkola

Vuokralääkäri kuuluu porukkaan

Vuokratyön vetovoima ei aiheuta ongelmia erilaisin ehdoin työskentelevien lääkäreiden välille. Sen sijaan rekrytoinnissa suuntaus näkyy virkojen täyttämisen entistä suurempana vaikeutena.

Mari Vehmanen

Saattohoitopotilaan omaisia informoitava riittävästi

Valvira muistuttaa lääkäreitä ja hoitajia siitä, että saattohoitopotilaan omaisille on annettava riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa potilaan hoidosta, voinnista ja voinnin muutoksista. Näin voidaan myös vähentää tiedon puutteesta johtuvia hoitovirhe-epäilyjä.

Ulla Toikkanen

Opiskelijapoliitikko astui remmiin

Tamperelainen viidennen vuosikurssin lääketieteen opiskelija Pyry Jylhä-Vuorio aloitti Lääkärilehden uutena blogistina. Aktiivinen opiskelijapoliitikko aikoo kirjoittaa blogissaan nimenomaan opiskelijoiden asioista.

Ulla Toikkanen

Kaunokirjallisuus avaa inhimillisiä näkökulmia

Lääketieteellinen koulutus painottaa perinteisesti ­luonnontieteellistä ajattelua, mutta kirjallisuus­seminaareissa on mahdollista oppia oman ­kokemuksen kautta.

Ulla Toikkanen, Maria van der Meer

Suomalaisten lihominen pysähtyi

Työikäisten suomalaisten lihominen on tasaantunut, kertovat tuoreet tiedot Finriski 2012 -tutkimuksesta.

Ulla Järvi

Yksityissektori hakee uutta toimintakulttuuria

Vakuutusyhtiö Pohjolan omistama Omasairaala on hoitanut ensimmäiset potilaansa. Ortopediaan ja käsikirurgiaan keskittyvässä helsinkiläissairaalassa tarkkaillaan työn laatua koko hoitoketjun mitalla.

Ulla Järvi

Potilaan huono kuulo on huomioitava

Uskomattoman monilla potilailla on erittäin huono kuulo. On ­hämmästyttävää, että jokseenkin kuuron potilaan tiedoissa ei aina ole tästä mainintaa, eikä lääkäri lainkaan hoksaa potilaan huono­kuuloisuutta. Huonokuuloinen voidaan luokitella dementikoksi tai jopa sekavaksi.

Jyrki Joensuu