Biopankit ja yksilöllistetty lääketiede vievät kohti vaikuttavampaa hoitoa

Moderni lääketiede vaatii laajaa kansalaiskeskustelua, kirjoittavat yliopistosairaaloiden edustajat.

Tarja Laitinen, Anne Pitkäranta, Päivi Rautava, Miia Turpeinen, Esko Vanninen

Suomen terveydenhuolto on jäykkä muuttumaan

Terveyden edistäminen ei ole jalkautunut arkikäytäntöihin systemaattisesti, kirjoittaa Kristiina Patja.

Kristiina Patja

Klorokiiniin ja hydroksiklorokiiniin liittyy koronapotilailla lisääntynyt kuoleman riski

Kummastakaan lääkkeestä ei todettu hyötyä COVID-19-taudin hoidossa.

Ritva Jokela

Beninissä tutkittu rokote antoi suojaa vakavimpia ripulitauteja vastaan

Rokotetutkimuksen matkoille Länsi-Afrikan Beniniin osallistui 729 suomalaista vuosina 2017–2019.

Ulla Toikkanen

Kahta karbapenemaasia tuottavien K. pneumoniae -kloonien leviämistä havaittu Euroopassa

Löydöksiä on esiintynyt myös Suomessa.

Ulla Toikkanen

Riittäisikö reumapotilaan hydroksiklorokiiniannos COVID-19-taudissa?

Isommat annokset lisäisivät haittojen riskiä.

Markku Kauppi

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028: Parempaa terveysvaikutusten arviointia ja potilaiden hoitoa

Kansallisen ohjelman tavoitteena on parantaa sisäympäristöissä oireilevien hoitoa ja toimintakykyä.

Juha Pekkanen, Anne Hyvärinen, Markku Sainio, Marina Erhola, Tari Haahtela, Ulla Haverinen-Shaughnessy, Kyösti Haukipuro, Kaisa Jalkanen, Kirsi Karvala, Sanna Lappalainen, Kari Reijula, Hannele Rämö, Anniina Salmela, Mika Salminen, Tuula Vasankari, Jussi Lampi

Turpoava kaula tylpän vamman jälkeen

Tylpät kaulasuonivammat ovat harvinaisia, mutta todennäköisesti alidiagnosoituja. Ne ovat yleensä suuren vammaenergian aiheuttamia. Oireet johtuvat iskeemisistä aivotapahtumista ja voivat vakavuudeltaan vaihdella huomattavasti sekavuudesta halvausoireisiin. Kaulasuonivamma ja verenvuoto voivat myös aiheuttaa painetta ympäröiviin kudoksiin ja ahtauttaa hengitysteitä. Diagnoosi tehdään kaulavaltimoiden TT-angiografialla. Hoidossa pyritään ehkäisemään verisuonen hyytyminen umpeen ja embolioiden muodostuminen. Endovaskulaarisiin tai avotoimenpiteisiin päädytään hyvin harvoin.

Christa Laivuori, Henrik Sandelin, Kaisa Virtanen, Anna Ikonen, Tuomo Pyhältö

Meningokokkitauti Suomessa – kuka tarvitsee rokotteita?

Rokotteista hyötyvät sairastuneiden lähikontaktit ja varusmiespalvelusta suorittavat sekä riskiryhmäläiset ja eräät matkailijat.

Maija Toropainen, Hanna Nohynek

Anoreksia ja verenkuvamuutokset

Syömishäiriöpotilaan poikkeava verenkuva on varsin yleinen hematologin konsultaation aihe. Laajat tutkimukset aiheesta puuttuvat, ja mekanismeista on vain arveluja syy-yhteyden ollessa olemassa.

Marko Vesanen