Keliakia lisää hoidettunakin hiukan kuoleman vaaraa

Keliakiaan on tiedetty liittyvän pieni kuolleisuuden lisääntyminen, jonka syy on toistaiseksi epäselvä. Se voi johtua tautiin liittyvästä lievästä kroonisesta tulehduksesta. Koska keliakia tunnistetaan nykyisin aikaisempaa varhemmin ja gluteenittoman ruokavalion avulla suoliston pintanukka normaalistuu nopeasti, voisi ajatella, että lisääntynyttä kuoleman vaaraa ei enää olisi – mutta onpa kuitenkin.

Helena Liira

Refluksikirurgian uusintaleikkaukset

Närästysvaivasta kärsii länsimaissa jopa 20–30 % väestöstä, mutta onneksi protonipumpun estäjät (PPI-lääkkeet) ovat merkittävästi vähentäneet refluksikirurgian tarvetta. Suomen sairaaloissa tehtäneen vuodessa enää noin 10–20 leikkausta 100 000 asukasta kohti. Selviä leikkausaiheita ovat vaikea regurgitaatio, korkea refluksi (esim. hampaiden kiillevauriot) tai vaikeaoireinen Barrettin ruokatorvi. Englantilaiset kirurgit analysoivat rekisteritutkimuksessa vuosilta 2000–2014 refluksikirurgian tuloksia ja uusintaleikkauksien määrää.

Hannu Paajanen

Avoin lumehoito lievittää akuuttia kipua

Lumehoito lievitti sveitsiläistutkimuksessa akuuttia kokeellista kipua, hyperalgesiaa ja allodyniaa, vaikka tutkimushenkilöt tiesivät, etteivät saa aktiivista lääkeainetta. Ennen hoitoa lumehoidosta annetun opetuksen laajuudella sen sijaan ei ollut vaikutusta tehoon.

Ritva Jokela

Ovatko lehmänmaitoallergian hoitosuositukset ajan tasalla?

Imeväisillä ilmenee usein itkuisuutta, oksentelua ja ihottumaa – kaikki oireita, jotka saattavat herättää epäilyn lehmänmaitoallergiasta.

Nina Kaseva

Sairaalahoidon pituus ei vaikuta toiminnanvajeiden riskiin

Akuuttiin sairaalahoitoon tiedetään liittyvän lihaskatoa ja toiminnanvajeiden riskiä riippumatta sairaalaan joutumisen syystä ja indeksisairaudesta. Sairaalahoitojen pituudet ovat joka puolella maailmaa merkittävästi lyhentyneet vuosikymmenien saatossa. Meta-analyysi selvitti, onko sairaalajaksojen lyhentyminen vähentänyt sairaalahoitoon liittyvää toiminnanvajeiden riskiä. Näin ei ollut käynyt.

Kaisu Pitkälä

Mitä on hyvä tietää tuberkuloosista?

Tuberkuloosi on yksi maailman yleisimmistä infektiotaudeista. Siihen sairastuu vuosittain noin 10 miljoonaa ihmistä ja menehtyy noin 1,5 miljoonaa (1). Lääkkeille vastustuskykyinen tautimuoto on yhä vakava ongelma Suomen lähialueilla. Suomen epidemiologiseen tilanteeseen vaikuttavat myös kansainväliset muuttovirrat. Vuonna 2018 tuberkuloosiin sairastui Suomessa 226 henkilöä (2). Tapaukset keskittyvät riskiryhmiin. Noin puolet niistä todetaan maahanmuuttajilta. Vuonna 2018 sairastuneiden keski-ikä oli 54 vuotta (2).

Tuula Vasankari

Suojaako alkoholinkäyttö oikeasti sydän- ja verisuonitaudeilta?

Suojaavan vaikutuksen kausaalisuutta kyseenalaistetaan aiempaa enemmän, kirjoittaa Pia Mäkelä.

Pia Mäkelä

Korona koskettanee pahimmin ennestään huono-osaisia nuoria

Sosioekonomisesti huono-osaisimmilla nuorilla on enemmän ongelmakäyttäytymistä kuin muilla nuorilla, havaitsi LK Noora Knaappila väitöstutkimuksessaan.

Anne Seppänen

Väitökset 21

Syöpähoitojen haitat ohjaavat hoidon valintaa lymfoomapotilailla

Kortikosteroidihoitoa raskausaikana saaneiden äitien lapsilla on muita enemmän käyttäytymishäiriöitä

Hoitoa saaneiden äitien lapsilla todetaan enemmän psykologisen kehityksen ja tunne-elämän häiriöitä kuin verrokeilla.

Tuomas Keränen