Lilly ja Boehringer Ingelheim yhteistyöhön

Eli Lilly ja Boehringer Ingelheim aloittavat mittavan yhteistyön diabeteslääkkeiden kehittämiseksi. Lillyllä on kliinisissä tutkimuksissa kaksi insuliinianalogia. Boehringerilla on mm. glukoosin takaisinimeytymistä munuaisissa estävä BI10773 (ns. SGLT-2:n estäjä) ja kylläisyyshormonin tavoin vaikuttava ja insuliinin eritystä lisäävä linagliptidi, jonka myyntilupahakemus on arvioitavana Euroopan lääkelaitoksessa ja FDA:ssa. Diabeetikkoja arvioidaan olevan maailmassa yli 250 miljoonaa, ja kasvava määrä haastaa lääketeollisuuden keskittymään uusien lääkehoitojen kehittämiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Parasetamolin annokselle rajoitus

Yhdysvalloissa FDA rajaa reseptillä määrättävien yhdistelmävalmisteiden tableteissa ja kapseleissa parasetamolin suurimmaksi määräksi 325 mg. Enimmillään parasetamolia on annosyksikköä kohti 750 mg. Toisena aineena yhdistelmissä on yleensä opiaatti. Potilaat eivät aina ole huomanneet, että monissa heidän käyttämissään reseptilääkkeissä on parasetamolia. Erityisesti kivun hoidossa parasetamolin vuorokausiannos on voinut nousta yli 4 grammaan, jolloin maksavaurion riski lisääntyy. Rajoitus ei koske reseptittä myytäviä valmisteita, joissa parasetamolia voi olla 500 mg tablettia kohti. Kaikkiin valmisteisiin liitetään selkeä varoitus suurten annosten aiheuttamasta maksavaurion vaarasta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pioglitatsoni ja sydämen vajaatoiminta

Britannian lääkevalvontaviranomainen (MHRA) muistuttaa pioglitatsonin (Actos, Lilly) ja insuliinin yhteiskäyttöön diabeetikoilla liittyvästä sydämen vajaatoiminnan mahdollisuudesta. Pioglitatsoni voi yksinkin aiheuttaa nesteretentiota, joka voi pahentaa sydämen vajaatoimintaa. Yhteiskäytössä insuliinin kanssa voi kehittyä sydämen vajaatoiminta erityisesti potilaille, joilla on sille altistavia tekijöitä. Alkavia vajaatoiminnan oireita, kuten turvotuksia ja painonnousua, on tarkkailtava ja tarvittaessa pioglitatasonin käyttö on lopetettava. Pioglitatsonin valmisteyhteenvedossa on tästä maininta, mutta nyt se liitetään myös insuliinivalmisteisiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kolmoishoito estämään HIV-tartuntaa äidistä lapseen

WHO:n Afrikan maissa tekemä tutkimus (Kesho Bora Study) vertasi yhden ja kolmen viruslääkkeen tehoa HIV-tartunnan ehkäisyssä äidistä vastasyntyneeseen. Nykykäytännössä HIV-positiivista äitiä hoidetaan joko tsidovudiinilla tai nevirapiinilla ja lääkitys lopetetaan synnytykseen. Käytäntöä verrattiin kolmoishoitoon (Triple-ARV), jossa äiti sai tsidovudiinia ja lamivudiinia sekä lopinaviiria tai ritonaviiria yhdistelmähoitona. Kolmoishoito aloitetaan viimeisellä raskauskolmanneksella, ja sitä jatketaan imetysaikana, kunnes lapsi on puolen vuoden ikäinen. Kolmoishoitoa saaneiden äitien vastasyntyneillä oli HIV-tartuntoja 43 % vähemmän kuin yhtä viruslääkettä käyttäneiden lapsilla. Imetysajan tartunnat vähenivät kolmoishoidolla 54 %. Kolmoishoitoa saaneiden äitien lapsilla HIV-infektion riski oli vielä vuoden iässä pieni. Vertailtujen lääkityksien haitoissa ei ilmennyt eroja. WHO on päättänyt ryhtyä suosittamaan kolmoishoitoa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Klotsapiini ja paksusuolen laajentuma

Kanadan lääkeviranomaiset muistuttavat psykoosilääke klotsapiiniin liittyvästä hengenvaarallisesta suolen motiliteetin heikkenemistä ja paksusuolen laajentumasta. Klotsapiinin antikolinergiset ja antiserotonergiset vaikutukset vähentävät suolen liikkeitä. Tämä voi johtaa paksusuolen laajenemiseen, suolen seinämän iskemiaan, tulehdukseen, nekroosiin ja lopulta sepsikseen. Psykiatrinen potilas ei aina pysty kuvaamaan vaivojaan ja tila voi vaikeutua. Haittavaikutusta on selvitelty mm. Kanadassa ilmoitettujen 28 kuolemantapauksen perusteella. Jos potilaalle ilmaantuu klotsapiinihoidossa ummetusta tai oireet vaikeutuvat, on syytä epäillä paksusuolen laajentumaa. Samanaikaisesti käytetyt muut lääkkeet voivat laukaista tilanteen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tulehduskipulääkitys ei suojaa Parkinsonin taudilta

Tulehduskipulääkkeet tai asetyylisalisyylihappo eivät ehkäisseet Parkinsonin taudin puhkeamista yli 25 vuotta kestäneessä tapaus-verrokkitutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui 22 000 amerikkalaista 40-84-vuotiaita mieslääkäriä. Väestötutkimuksissa tulehduskipulääkkeiden vaikutuksista Parkinsonin tautiin on saatu osin ristiriitaisia tuloksia. Tautiin arvellaan liittyvän tulehdusreaktiota, jolloin niitä vähentävällä lääkityksellä voisi olla neuroprotektiivinen vaikutus. Tutkimuksessa sekoittavana tekijänä oli mm. lääkekäytön lisääntyminen muutama vuosi ennen kuin Parkinsonin taudin diagnoosi tehtiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kiveskiertymän diagnoosiviive

Kivespussin kipu voi olla peräisin joko kivespussista itsestään tai heijastua sinne muualta. Kivun todennäköisimmät syyt vaihtelevat eri ikäkausina. Kiveskiertymä (torsio testis) on tavallisin teini-ikäisillä, mutta voi tapahtua missä iässä tahansa. Ellei kiertymää korjata, johtaa verisuonten tukkeutuminen nopeasti kiveksen kuolioon. Oheisissa potilasvahinkolautakunnan ratkaisuissa on arvioitu kiveskiertymän diagnoosiviiveen korvattavuutta potilasvakuutuksesta.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Laki muuttui - muuttuuko elinsiirtojen määrä?

Elinsiirtoja koskeva laki muuttui 1.8.2010. Lainmuutoksen tarkoituksena oli edistää elinsiirtotoimintaa. Anestesiaylilääkäri Heikki Laine kritisoi lainmuutosta ja epäilee sen vaikutuksia. Elinsiirtokirurgi, professori Krister Höckerstedt, lääkintäoikeuden dosentti, lainsäädäntöneuvos Salla Lötjönen ja tehohoitolääkäri, dosentti Ilkka Parviainen kommentoivat.

Heikki Laine, Krister Höckerstedt, Salla Lötjönen, Ilkka Parviainen

WANTED: Innostuneita lääkärijohtajia

Lääkäreiden johtaminen on puhuttanut lehdistössä kuluneen vuoden aikana runsaasti. Meitä väitetään vaikeiksi ammattilaisiksi johtaa. Onko asia näin? Eikö asiantuntijoiden johtaminen aina ole vaikeampaa kuin sotaakäyvien sotilaiden? Kukaan ei pidä siitä, että työskentelyolosuhteet huonontuvat, jos samalla halutaan enemmän tulosta.

Tuula Rajaniemi

Ilman valtaa ei voi olla todellista vastuuta

Organisaatiota ei voi johtaa eikä vastuuta kantaa, jos johtajalla ei ole yksiselitteistä päätösvaltaa toimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskeviin asioihin. Jos vastaava lääkäri on pelkkä nimi kirjassa, homma ei toimi, toteaa Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen.

Tiina Raivo, Heikki Pärnänen