Tuberkuloosiepidemian selvittäminen Esimerkkinä Pirkkalan epidemia

- Pitkittyneen yskän perusselvityksiin kuuluu keuhkojen röntgenkuvaus.

Kirsi Valve, Iiris Rajalahti, Merja Helminen, Helena Kallunki, Maarit Mäkinen, Pirkko Ranki, Rita Niemi, Merja Laitala, Ritva Järvenpää, Hanna Soini, Petri Ruutu

Sosiaalisten tilanteiden pelko ja sen hoito eri ikäkausina

- Sosiaalisten tilanteiden pelko toiminnallista haittaa aiheuttavana häiriönä vakiintuu yleensä myöhäisen lapsuusiän ja nuoruusiän aikana. Varhaisessa lapsuusiässä se on suhteellisen harvinainen.

Klaus Ranta, Riittakerttu, Kaltiala-Heino, Mauri Marttunen

Potilasturvallisuusopetus ei saa syyllistää opiskelijoita

Potilasturvallisuuden edistäminen on tärkeä osa lääketieteen perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta. Potilasturvallisuusnäkökohdat on integroitu lääketieteen perusopetukseen, mutta aiheelle on omistettu varsin vähän eriytettyä opetusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääketieteen opiskelijoiden näkemyksiä potilasturvallisuudesta.

Leila Niemi-Murola, Minna Kaila

Rannemurtumien paranemisen seuranta RSA-menetelmällä

Rannemurtumat eli värttinäluun alaosan murtumat ovat yleisin päivystyksissä hoidettavista murtumista. Osa näistä murtumista vaatii leikkaushoidon. Leikkausmenetelmistä volaarinen lukkolevytys on yleistynyt merkittävästi viime vuosina.

Rami Madanat

Palovammapotilaiden mielenterveyshäiriöt

Suomessa syttyy tulipaloja rakennuksissa vuosittain 6 000-7 000 ja tulipaloissa kuolee keskimäärin 87 henkilöä vuodessa. Yli puolet uhreista on palokuoleman hetkellä päihtyneitä ja palokuolemista noin joka kymmenes on itsemurha. Palovammojen yhteys mielenterveyden häiriöihin, itsetuhoisuuteen ja päihteiden väärinkäyttöön on yleisesti tiedossa, mutta psykiatrinen tieteellinen tutkimus riittävän kokoisista tutkimusaineistoista pätevin tutkimusmenetelmin on vielä vähäistä.

Raimo Palmu

Leikkauksenjälkeisen kivun hoidon haasteita

Väitöskirjassa tutkittiin COX-2-selektiivisten tulehduskipulääkkeiden tehoa ja turvallisuutta leikkauksenjälkeisen kivun hoidossa. Osatyöt olivat prospektiivisia, satunnaistettuja, kaksoissokkoutettuja ja lumekontrolloituja. Esilääkkeeksi annettu etorikoksibi vähensi merkitsevästi opioidien kulutusta leikkauksen jälkeen potilailla, joille tehtiin sappirakon poisto tähystyksessä. Sen sijaan parasetamolin lisääminen etorikoksibiin ei tuonut lisätehoa kivun lievitykseen. Toisaalta toistaiseksi ainoa suoneen annosteltava COX-2-selektiivinen tulehduskipulääke parekoksibi ei tutkituin annoksin onnistunut vähentämään leikkauksenjälkeistä kipua, vaikkakin vuorokauden maksimiannos kerta-annoksena vähensikin vuodeosastolla koettua pahinta mahdollista kipua. Vastaava annos parekoksibia ei aiheuttanut merkitsevää munuaismerkkiaineiden pitoisuuksien suurenemista muutoin suhteellisen terveille potilaille, joille tehtiin kohdunpoisto tähystyksessä.

Pia Puolakka

D-vitamiini- ja kalsiumlisän käyttö voi vähentää kaatumisia

Suomessa tapahtuu vuosittain 30 000-40 000 luunmurtumaa, joissa osasyynä on luuston haurastuminen. Murtumariski on suurin henkilöillä, joilla luuntiheys on osteoporoottinen, mutta suurin osa murtumista tapahtuu henkilöille, joilla ei ole osteoporoosia. Huono fyysinen kunto voi altistaa luun mineraalitiheyden huononemiselle ja lisätä kaatumaperäisten murtumien riskiä. On viitteitä siitä, että D-vitamiinin riittävällä saannilla on merkitystä kaatumisten ehkäisyssä.

Matti Kärkkäinen

D-vitamiini munasarjasyövän etiologiassa

Ekologisten, kokeellisten ja ravitsemustutkimusten perusteella D-vitamiini voi suojata munasarjasyövältä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin D-vitamiinin ja munasarjasyövän yhteyttä mittaamalla seerumin 25-OHD-tasoja - luotettavinta tapaa määrittää yksilön D-vitamiinistatus.

Adetunji Toriola

Nuoren tytön alavatsakipu ja kuume - osa 1

14-vuotias tyttö hakeutui terveyskeskuslääkärin vastaanotolle neljä vuorokautta jatkuneen kuumeen vuoksi. Kuume oli ollut korkeimmillaan 39,5 °C. Vastaanotolle hakeutumiseen oli kuumeen lisäksi vaikuttanut samana päivänä alkanut vatsakipu, joka tuntui jatkuvana molemmin puolin alavatsaa.

Jussi Merenmies, Raili Kauppinen

Kaikilla tulehduskipulääkkeillä on sydänhaittoja

Bernin yliopistossa Sveitsissä tehdyn meta-analyysin mukaan jokaisen tulehduskipulääkkeen käyttöön voi liittyä sydän- ja verisuonisairauksien riski. 31 tutkimusta ja yli 116 000 potilasta käsittäneessä analyysissä sydäninfarktin vaara oli suurin käytettäessä rofekoksibia (riskisuhde 2,12; 95 %:n LV 1,26-3,56), lumirakoksibia (2,00; 0,71-6,21), ibuprofeenia (1,61; 0,50-5,77) tai selekoksibia (1,35; 0,71-2,72). Aivohalvauksia liittyi ensisijaisesti ibuprofeenin (3,36; 1,00-11,60), diklofenaakin (2,86; 1,09-8,36), lumirakoksibin (2,81; 1,05-7,38) ja naprokseenin (1,76; 0,91-3,33) käyttöön. Sydänkuoleman riski oli suurin etorikoksibin (4,07; 1,23-15,70) ja diklofenaakin (3,98; 1,48-12,70) käyttäjillä. Suuri annos ja pitkäkestoinen käyttö ilmeisesti lisäävät vaaraa. Loppujen lopuksi riski on pieni, mutta näiden lääkkeiden runsas käyttö lisää sen merkittävyyttä. Tutkimuksen rahoitti Sveitsin kansallinen tiederahasto.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä