Katetrilla asennettava aorttatekoläppä tulee

Katetrilla asennettava aorttatekoläppä parantaa potilaan ennustetta ja elämänlaatua.

Juhani Airaksinen

Eläkeikäisten toimintakyky on parantunut, mutta ei kaikissa väestöryhmissä

Ikäihmisten toimintakyky on viime vuosikymmenten aikana parantunut selvästi, ja ylemmässä sosioekonomisessa asemassa olleiden toimintakyky on ollut parempi kuin alemmassa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 65-84-vuotiaiden suomalaisten toiminnanrajoitteita koulutuksen ja kuntatyypin mukaan vuosina 1993-2007.

Elina Laitalainen, Satu Helakorpi, Tuija Martelin, Antti Uutela

Lapsen verenkuvan tulkinta

- Lapsen verenkuvan arvoja tulee verrata iän- ja sukupuolen mukaisiin viitearvoihin, jotka muuttuvat iän myötä suuresti.

Jukka Rajantie

Ulkomaalaiset lääketieteen opiskelijat ja tieteelliset jatko-opiskelijat Suomessa

- Ulkomaalaisten lääkärien, hammaslääkärien ja opiskelijoiden määrät ovat viime vuosina kasvaneet Suomessa.

Tiina Paunio, Johan Lundin, Annukka Marjamaa, Liisa Myllykangas, Kaisa Silander, Pirjo Pennanen, Matti Aarnio, Minna Oksanen, Joao Dia~S, Sari Pesonen, Akseli Hemminki

ETA-alueen ulkopuolella lääkäriksi valmistuneet
Lääkärien kuulustelujärjestelmä ja siihen osallistuneet vuosina 1994-2009

Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen yleislääketieteen oppiala järjestää ETA-alueen ulkopuolella tutkintonsa suorittaneille lääkäreille kuulustelut, jotka Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEO) vaatii ennen lääkärien laillistamista. Nykymuotoinen vuodesta 1994 käytössä ollut kuulustelujärjestelmä kuvataan tässä artikkelissa. Tutkimuksessa selvitettiin, keitä kuulustelujen osanottajat ovat olleet.

Riitta-Liisa Haukilahti, Irma Virjo, Kari Mattila

Terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuus Suomen ja muiden maiden välillä

Suomeen muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten terveysalan ammattilaisten määrä on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut. Ulkomaalaistaustaisella terveysalan ammattilaisella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Suomessa laillistettua terveydenhuollon ammattihenkilöä, joka ei ole syntyperältään suomalainen. Heidän lukumäärästään ja sijoittumisestaan työelämään on julkaistu niukasti tutkimustietoa. Tiedämme vähän myös suomalaisten terveyden ammattilaisten työskentelystä ulkomailla. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuutta Suomeen ja Suomesta pois. Tutkimuksessa selvitetään myös liikkuvuuden lähtö- ja vastaanottajamaita sekä ulkomaalaistaustaisen henkilöstön sijoittumista terveydenhuollon eri sektoreille.

Hannamaria Kuusio, Marko Elovainio, Jukka Vänskä, Tarja Heponiemi, Anna-Mari Aalto, Sari Koivuniemi, Reijo Ailasmaa, Ilmo Keskimäki

Keliakia ilman ohutsuolen limakalvon nukkavauriota

Keliakian diagnostiset kriteerit edellyttävät ohutsuolen limakalvon suolinukkavaurion osoittamista. Limakalvovaurio kuitenkin kehittyy asteittain, ja potilaat saattavat kärsiä tyypillisistä keliakiaoireista limakalvon ollessa vielä normaali. Lisäksi sairaus saattaa esiintyä suoliston ulkopuolisina oireyhtyminä, joissa limakalvovaurio voi puuttua kokonaan. Tässä tutkimuksessa arvioitiin, kärsivätkö henkilöt, joilla suolinukkarakenne on vielä normaali mutta joilla on keliakialle spesifisiä veren endomysiinivasta-aineita, tyypillisestä gluteeniriippuvaisesta sairaudesta sekä hyötyvätkö he varhain aloitetusta keliakian ruokavaliosta.

Kalle Kurppa

Lasten lehmänmaitoallergia ja sietokyvyn kehittyminen

Lehmänmaitoallergiaa esiintyy 2-3 %:lla imeväisistä, mutta valtaosa alkaa sietää lehmänmaitoa 3-4 vuoden ikään mennessä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin lehmänmaitoallergiaan ja sen paranemiseen liittyviä immunologisia ilmiöitä. Lisäksi tutkittiin, onko tietyillä immunologiaan liittyvillä perinnöllisyystekijöillä yhteys ruokavasta-aineiden muodostumiseen. Lehmänmaitoallergian hoitovalinnoissa olisi tärkeää kyetä ennustamaan, miten nopeasti potilas todennäköisesti paranee. Tähän ei toistaiseksi ole menetelmiä.

Emma Merike Savilahti

Peruselvytyksen laatua voidaan parantaa yksinkertaisin keinoin

Sydämenpysähdyspotilaan selviytymismahdollisuudet ovat parhaat, kun apua hälytetään välittömästi potilaan mentyä elottomaksi, tehokas paineluelvytys aloitetaan viipymättä ja sitä annetaan koko sydämenpysähdyksen ajan tehokkaasti, defibrillaattori saadaan paikalle nopeasti ja sydämen käynnistyttyä elintoiminnot vakautetaan ja mahdollinen jäähdytyshoito aloitetaan pikaisesti. Selviytymisketjussa aikaviiveitä on vaikea lyhentää, mutta sen sijaan peruselvytyksen laatua voi parantaa yksinkertaisin keinoin.

Helena Jäntti

Geenielementti MRSA:n resistenssin taustalla

Staphylococcus aureusta pidetään ihmisen tärkeimpänä stafylokokkilajina, ja yksi ongelmallisimmista piirteistä on metisilliinille resistenttien kantojen (MRSA) jyrkkä lisääntyminen sairaaloissa ja avohoidossa. Lisäksi kliinisistä koagulaasinegatiivisista stafylokokkikannoista (KNS) suurin osa on vastustuskykyisiä metisilliinille.

Salha Abdalah Ibrahem