Yli 40-vuotiaan naisen infertiliteetti

- Naisen hedelmällisyys alkaa heikentyä jo 30 vuoden iässä. Naisen reproduktiivinen ikääntyminen tarkoittaa munasarjojen ikääntymistä, johon liittyy munarakkuloiden määrän väheneminen ja munasolujen laadun heikkeneminen aneuploidian takia. Hedelmällisen ajan kesto vaihtelee naisilla huomattavasti.

Viveca Söderström-Anttila

Yli 40-vuotiaan naisen raskaus

- Hedelmällisyys alkaa heiketä ja keskenmenot lisääntyä merkittävästi jo 30 ikävuoden jälkeen.

Susanna Sainio, Reija Klemetti, Elina Hemminki, Mika Gissler

Vanhempien tupakointi äidin ensiraskaudesta lapsen 15 vuoden ikään

Vanhempien tupakointi altistaa lapsen tupakansavulle ja mallioppimiselle. Tutkimuksessa selvitettiin vanhempien tupakointikäyttäytymistä ja siihen liittyviä sosiodemografisia tekijöitä äidin ensimmäisestä raskaudesta esikoislapsen 15 vuoden ikään asti.

Piia Niemi-Mustonen, Kristiina Patja, Päivi Rautava, Minna Aromaa, Solja Niemelä, Matti Sillanpää

Tunnista sylkirauhasen kyhmy ajoissa

Pään ja kaulan alueen syövän hoitotulokset ovat oleellisesti paremmat, kun tautia päästään hoitamaan varhaisvaiheessa, joten tällä alueella esiintyvät kasvaimet kannattaa tutkia ja tunnistaa ajoissa. Sylkirauhasissa esiintyvistä kasvaimista noin 30 % on pahanlaatuisia. Väitöstutkimuksessa selvitettiin suhteellisen harvinaisen sylkirauhassyövän esiintyvyyttä, hoitotuloksia ja solukko-opillisia alatyyppejä sekä etsittiin uusia ennustetekijöitä.

Heikki Luukkaa

Mahdollinen merkkiaine glukokortikoidihoidon haittojen ennakointiin

Tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin mahdollisuutta optimoida tulehduksellisia suolisairauksia sairastavien lasten glukokortikoidihoitoa lääkityksen aikana. Mittareina käytettiin sekä glukokortikoidilääkkeen aktiivisuutta verestä mittaavaa määritysmenetelmää että lääkityksen säätelemiä, elimistön eri kudosten tuottamia merkkiaineita. Mittauksista saatuja tuloksia verrattiin ensimmäisen hoitokuukauden aikana ilmenneisiin glukokortikoidihoidon sivuvaikutuksiin sekä potilaiden saamaan hoitovasteeseen.

Marianne Sidoroff

Aivomuutokset skitsofreniapotilailla ja keskosena syntyneillä aikuisilla

Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin aivorakenteen muutoksia skitsofreniaan sairastuneilla henkilöillä sekä keskosena tai pienipainoisena syntyneillä terveillä aikuisilla 33-35 vuoden iässä. Aineisto perustuu Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin, joka on laaja väestöpohjainen seurantatutkimus (n = 12 058). Tutkittavien aivorakenne kuvattiin magneettikuvauksella Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1999-2001.

Päivikki Tanskanen

Probiooteilla lapsen ylipainon kehittymistä vastaan

Väitöstutkimuksen mukaan lapsen varhaisvaiheen suoliston mikrobiston muokkaus probiootilla hillitsi lapsen ylipainon kehittymistä ensimmäisten elinvuosien aikana. Tutkimuksessa osoitettiin myös raskaana oleville äideille annettujen probioottien vähentävän raskausdiabeteksen esiintyvyyttä. Raskausdiabeteksen komplisoimissa raskauksissa ravitsemusneuvonta vähensi riskiä synnyttää suurikokoinen vauva. Lisäksi probiootti-intervention osoitettiin olevan turvallinen sekä varhain raskausaikana että pikkukeskosille heti syntymän jälkeen annettuna.

Raakel Luoto

Loppuraskauden verinen vuoto

Ensisynnyttäjä soitti päivystykseen ja kysyi ohjeita emättimestä tulevan verenvuodon takia. Raskaus oli sujunut hyvin 41. viikolle asti, kunnes nyt illalla emättimestä oli tullut limaa ja veristä vuotoa. Päivystävä gynekologi kehotti seuraamaan tilannetta kotona ja tulemaan päivystykseen, mikäli vuoto jatkuu. Tuleva äiti saapui, koska verenvuoto ei tyrehtynyt.

Johanna Haikonen, Markku Aaltonen

Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys

Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella on muistioire: lievä tiedonkäsittelyn heikentymä noin 120 000:lla ja dementia 120 000:lla. Vuosittain uusia muistipotilaita diagnosoidaan 13 000.

Ulla Eloniemi-Sulkava, Terhi Rahkonen, Timo Erkinjuntti, Kaisa Karhu, Kaisu Pitkälä, Tuula Pirttilä ‡, Ulla Vuori, Jaana Suhonen

Lääkkeiden hinnoissa tuntuvia eroja EU-maissa

Saksassa on valmistunut selvitys patenttisuojan piirissä olevien alkuperäislääkkeiden hinnoista verrattuna muiden EU-maiden hintatasoon. Myynniltään johtavat 50 alkuperäislääkettä maksoivat Saksassa 48 % enemmän kuin Ruotsissa ja ero Britannian hintoihin oli vielä suurempi. Nivelreuman kahden kuukauden hoito adalimumabilla (Humira, Abbott) maksoi Saksassa 1 919 euroa ja Ruotsissa 1 149 euroa; tosin Saksassa lääkkeillä on 19 %:n arvonlisävero. Britanniassa vastaava hoito maksoi vain 800 euroa. Saksan koko vuotuisessa lääkelaskussa saataisiin noin 30 %:n säästö, jos hinnat olisivat Ruotsin tasolla. Tulevaisuudessa Saksassa lääkehinnoista on neuvoteltava julkisen sairausvakuutuksen kanssa ja lisäksi sille on annettava alennuksia. Saksassa harkitaan käytäntöä, jossa sairausvakuutus voisi verrata lääkkeiden hintoja muiden maiden tasoon ja vaatia hintojen yhtenäistämistä yleiseurooppalaiselle tasolle.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä