Mabit tulevat olemmehan valmiit?

Keväällä sai myyntiluvan mullistava monoklonaalinen vasta-ainelääke.

Kuinka pian raskaaksi keskenmenon jälkeen?

Laaja skotlantilaistutkimus osoittaa, että keskenmenon jälkeen ei tarvitse odottaa ennen kuin alkaa yrittää uutta raskautta. Tutkimuksessa todetaan, että naisilla, jotka tulevat raskaaksi puolen vuoden sisällä keskenmenon jälkeen, on suurin mahdollisuus onnistuneeseen raskauteen ilman komplikaatioita.

Raaseporin kiista on väliaikainen ongelma

Syyskuun alussa astuu voimaan eurolääkäriasetus, jonka mukaan eurolääkärivaiheen harjoittelusta ainakin yhdeksän kuukautta on suoritettava kunnan palveluksessa. Yle uutisoi tänä aamuna, että Raaseporissa eurolääkäriasetus on jo poikinut lihavan riidan. Lääkäripäivystystä hoitava yhtiö valittaa rekrytoinnin vaikeutuneen, kun nuoret lääkärit eivät voi toimia yksityisellä puolella. Kysymyksessä on kuitenkin lyhytaikainen tilanne, sillä koko eurolääkäriharjoittelusta ollaan luopumassa vielä tämän hallituskauden aikana.

Lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyydessä on selviä alueellisia eroja SuomessaD2D-hankkeen tuloksia

Kansallisen diabetesohjelman Dehkon tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke, D2D, toteutettiin viidessä sairaanhoitopiirissä vuosina 2003-2007. Tässä artikkelissa käsittelemme lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyyttä ja alueellisia eroja Suomessa D2D-hankkeen loppuvaiheessa.

Titta Salopuro, Timo Saaristo, Eeva Korpi-Hyövälti, Heikki Oksa, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Juha Saltevo, Mauno Vanhala, Leo Niskanen, Elena Moltchanova, Jouko Sundvall, Jaakko Tuomilehto, Matti Uusitupa, Markku Peltonen

Mikä on diabeteksen ehkäisyhankkeiden todellinen vaikuttavuus?

Ensimmäinen vaikuttavuustutkimus elämäntapojen merkityksestä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä tehtiin 1990-luvulla Kiinassa (1). Maailmanlaajuinen kiinnostus heräsi viimeistään 2000-luvun alussa, kun suomalaiset (DPS) (2) ja sitten yhdysvaltalaiset (DPP) (3) vahvistivat, että ennaltaehkäisyyn riittivät kohtuulliset elämäntapamuutokset. Nyt elämme tutkimusnäytön jalkauttamisen ensimmäisen aallon tulosten raportoinnin aikaa. Pyrin seuraavassa tekemään yhteenvedon keskeisimmistä havainnoista nyt julkaistavasta suomalaisen Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimuksesta sekä vastikään ilmestyneistä kansainvälisten hankkeiden tuloksista (4).

Pilvikki Absetz

Diabetesrekisteri alueellisena hoidonhallintajärjestelmänä

- Terveydenhuollossa kerätään paljon tietoa, mutta tiedon hyödynnettävyys on puutteellista.

Kari Harno, Esa-Matti Tolppanen, Seppo Ranta, Lasse Suominen

Lääkäri 2008 - uusinta tutkimustietoa lääkäreistä: Nuoren lääkärin vanhemmat yhä useammin lääkäreitä

Lääkäri 2008 -tutkimus on jatkoa tutkimuksille Nuori lääkäri 88, Lääkäri 93, Lääkäri 98 ja Lääkäri 2003. Yhteiskunnassa ja terveydenhuollossa on 20 vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka ovat heijastuneet lääkärien työskentelyolosuhteisiin ja sijoittumiseen työmarkkinoilla. Myös lääkärikunnan demografinen rakenne on muuttunut.

Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Jukka Vänskä, Irma Virjo, Hannu Halila, Mauri Isokoski, Juho Ruskoaho, Santero Kujala, Kari Mattila

Eduskunnan lääkäri näkee kulissien taakse

Eduskunnan vastaava työterveyslääkäri Anita Pienimäki pitää työterveyshuollon suurena haasteena ihmisten kohtaamista. Sairauksien hoitoon on sentään hyvät ohjeet, ihmisen kohtaamiseen ohjeistuksia ei ole. Kuitenkin työterveyshuolto voi olla ainoa paikka, jossa kulissia voi raottaa.

Anja Kaisanlahti

Tyypin 2 diabeteksen lääkehoito vuosina 2004-2009

- Tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä lisääntyy jatkuvasti. Myös Kelan erityskorvausten saajien määrä kasvaa.

Annikka Kalliokoski, Jaana E. Martikainen, Leena K. Saastamoinen

Bevasitsumabin hyöty rintasyövässä kyseenalainen

FDA:n neuvoantajapaneeli Yhdysvalloissa on äänin 12-1 todennut, että julkaistut tutkimukset bevasitsumabista (Avastin, Roche) eivät tue sen käyttöä edenneen tai metastasoineen rintasyövän hoidossa. Lääke hyväksyttiin rintasyövän hoitoon vuonna 2008 nopeutetun menettelyn tuloksena, kun vasta alustavat tutkimustulokset oli saatu käyttöön. Niissä bevasitsumabi yhdistettynä paklitakseliin näytti pidentävän rintasyöpäpotilaiden elinaikaa noin 5,5 kuukautta. Jatkotutkimuksissa on nyt todettu elinajan pidentyneen vain 1-3 kuukautta ja haittavaikutuksia on havaittu aikaisempaa enemmän. FDA:n lopullista päätöstä lääkkeen käytöstä rintasyövän hoidossa odotetaan syyskuussa. Käsittely ei koske lääkkeen muita käyttötarkoituksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä