77788 osumaa

Mihin lääkäri voi sitoutua?

Koulutussopimukset ovat varsin uusi asia, joka tuottaa päänvaivaa paitsi juristeille, myös lääkäreille. Tavallisimpia ne ovat yhteistyössä kaupallisten toimijoiden, kuten lääketeollisuuden kanssa. Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry. (Pro Medico) ja Lääkäriliitto ovat linjanneet (1,2) lääkärikunnan kannan lääkärien ja kaupallisten tahojen välisistä suhteista. Keskeisintä on huolehtia lääkärien riippumattomuuden ja ammatillisen autonomian säilymisestä (3).

Kristiina Patja, Hannu Halila

Ulkoistettuja ja kunnan omia palveluja voi vertailla

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalvelut tuotetaan jo useilla paikkakunnilla kunnan rahoittamina, mutta yksityisin voimin. Perusterveydenhuollon omaa toimintaa ja ostopalvelua ei tiettävästi ole aiemmin vertailtu. Nyt Kouvolassa tehty tutkimus osoitti, että ulkoistetun avosairaanhoidon toimivuutta ja tuloksellisuutta voidaan ja sitä pitää seurata.

Ilkka Vohlonen, Mikko Komulainen, Arto Vehviläinen, Mikko Vienonen

Kolesterolilääkkeiden käytössä on edelleen kohentamisen varaa FINRISKI 2007 -tutkimuksen tuloksia

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida seerumin kolesterolipitoisuuden muutoksia vuodesta 1982 lähtien väestössä ja eri potilasryhmissä sekä arvioida kolesterolilääkityksen toteutumista, sen kohdentumista eri potilasryhmiin ja hoitotason saavuttamista.

Erkki Vartiainen, Tiina Laatikainen, Timo Strandberg, Veikko Salomaa, Pekka Jousilahti

Vanhoista vanhimpien terveys ja sairaus

Väestö ikääntyy nopeasti, ja nopeimmin kasvava ikäryhmä ovat yli 85-vuotiaat. Monet sairaudet yleistyvät iän myötä, mutta arkitieto kertoo hyvin iäkkäiden olevan pääosin hyväkuntoisia ja melko terveitä. Väestötason tietoa vanhoista vanhimpien terveydentilasta ja sairauksista on kuitenkin julkaistu kansainvälisestikin katsoen vähän. Tämä väitöskirjatyö tutki 90-vuotiaan väestön terveyttä eri näkökulmista.

Sirkka Goebeler

Unenaikainen ihon hiilidioksidimittaus kertoo sydänriskistä

Sydän- ja verisuonisairaudet ja unenaikaiset hengityshäiriöt lisääntyvät naisilla vaihdevuosien jälkeen. Karttuvan iän lisäksi syynä on vaihdevuosien aikana muuttunut hormonitoiminta; naishormonit, etenkin keltarauhashormoni, ovat hengitystä stimuloivia, ja niiden määrä vähenee vaihdevuosien aikana. Unenaikaisten hengityshäiriöiden on todettu olevan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, mutta taustalla oleva mekanismi on vielä osittain tuntematon. Kuitenkin tiedetään, että sympaattisen hermoston liiallinen aktiivisuus liittyy sydän- ja verisuonitautien varhaismuutoksiin.

Jenni Aittokallio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030