Kostea kääre helpottaa kutinaa

Kostea kääre helpottaa kutisevaa ihottumaa, vaikka kääreiden tehosta on yllättävän vähän tutkimusnäyttöä.

Sirkku Peltonen

Potilaiden kokemukset nivelreuman aiheuttamasta haitasta

Tavoitteena oli kuvata ja analysoida, miten suomalaiset nivelreumapotilaat ilmaisevat sairauteensa liittyviä tuntemuksiaan ja kokemuksiaan.

Sini Tuominen, Timo Möttönen, Risto Tuominen

Nivelreuman aktiivisuusmittareiden hyödyntäminen potilaan hoidossa

- Nivelreuman hoito tulee aloittaa varhain ja hoidon tavoitteena on remissio.

Heidi Mäkinen, Tuulikki Sokka

Haavanhoidon uusia ja vanhoja tuulia

- Haavanhoidossa tärkeintä on syynmukainen hoito, mutta sen rinnalla tarvitaan usein paikallishoitoja.

Janne J. Jokinen, Arno Sipponen, Jouni Lohi, Heikki Salo

Mielenterveyssitoumus luotsaa mielenterveyspolitiikkaa EU:ssa

- EU:n tavoitteena on ollut 1990-luvun lopulta lähtien väestön mielenterveyden ja ehkäisevän mielenterveystyön edistäminen.

Mia Mäkinen, Kristian Wahlbeck

Polyneuropatioiden oireet ja löydökset

Polyneuropatia on ääreishermoston sairaus, joka aiheuttaa laaja-alaisia, yleensä symmetrisiä vaurioita. Polyneuropatioihin johtavia syitä on monia, eri tekijät vahingoittavat erityyppisiä hermosyitä ja aiheuttavat siksi erilaisia oireita: puutumista, pistelyä, kipua, tunnottomuutta tai lihasheikkoutta. Myös autonominen hermosto voi vaurioitua, ja tällöin oireena on esimerkiksi verenpaineen vaihtelu ja sydämen rytmihäiriöriskin lisääntyminen sykevaihtelun vähenemisen vuoksi.

Satu Laaksonen

Sappiteiden sairaudet

Väitöskirjatyössä tutkittiin tavallisten maksan toimintakokeiden ja pääsappitiehyen leveyden merkitystä maksanulkoisen sapensalpauksen erotusdiagnostiikassa sekä toimenpiteissä syntyneiden sappitievaurioiden esiintyvyyttä, diagnostiikkaa ja hoitoa.

Jukka Karvonen

Lupaava kohde glioomien hoitoon

Aivokasvaimet ovat vaikeasti hoidettava kasvainryhmä. Monien muiden kiinteiden kasvainten hoidot ovat kehittyneet viime vuosikymmenien aikana merkittävästi, mutta glioomat ovat yhä yksi huonoennusteisimmistä kasvaintyypeistä. Edistysaskeliakin on saatu: tutkijat ovat onnistuneet saamaan uutta tietoa, jota käytetään diagnostisoinnissa ja ennusteen arvioinnissa, ja uusia hoitomenetelmiä on kehitetty. Kipeästi tarvittavat läpimurrot aivokasvainten hoidossa perustuvat toivottavasti näihin tutkimuksiin.

Sally Järvelä

Imusolmukesyöpien uusia merkkiaineita

Lymfoomien ilmaantuvuus on jatkuvasti kasvanut; Suomessa todetaan vuosittain yli 1 100 uutta tautitapausta. Toisin kuin kiinteät syöpäkasvaimet, lymfoomat ovat erittäin herkkiä solunsalpaaja- ja sädehoidolle, ja monet potilaat voivat parantua taudistaan vielä uusiutumisen jälkeenkin. Tämän vuoksi potilaiden tehokas seuranta hoitojen jälkeen on tärkeää. Uusiutumisen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, eikä se onnistu riittävän hyvin nykyaikaisten kuvantamistutkimusten avulla. Siksi tarvitaan biologisia merkkiaineita suurimmassa uusiutumisvaarassa olevien potilaiden löytämiseksi sekä diagnoosivaiheessa että hoitojen jälkeen, jotta heidät voidaan hoitaa ajoissa ja riittävän tehokkailla hoidoilla.

Heli Kyllönen

Keskosen ja äidin vuorovaikutus

Keskosvauvan sairaalahoidosta johtuvalla äidin ja lapsen erotilanteella saattaa olla pitkäaikaisvaikutuksia sekä äidin että lapsen näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin keskosvauvan syntymän ja sairaalahoidon pitkäaikaisvaikutuksia äidin ja lapsen kokemuksiin. Tutkimus sisälsi kaksi erillistä keskoslapsiaineistoa, TAYS:ssa vuonna 1989 ja vuonna 1997-98 syntyneet lapset. Vanhempien läsnäoloa vastasyntyneiden teho-osastolla selvitettiin arvioimalla vanhempien vierailujen määrää ja vierailuihin vaikuttavia tekijöitä keräämällä tiedot lapsen potilaskertomuksista. Lapsen kokemuksia tutkittiin arvioimalla lapsen leikkitarinoita 5-6 vuoden iässä. Samalla tutkimuskäynnillä arvioitiin äidin kokemuksia vauvan syntymästä haastattelemalla äitejä. Tutkimuksessa selvitettiin myös äidin kokemusten ja sairaalavierailujen yhteyttä lapsella esiintyviin käyttäytymisen ja tunne-elämän oireisiin koulun aloittamisiässä äidin täyttämien kyselylomakkeiden avulla.

Reija Latva