Yleisimpien hermopinteiden nykyiset leikkausaiheet

- Hermopinteen oireita ovat särky, puutuminen, tunnottomuus ja lihasvoiman heikentyminen aina halvaukseen asti.

Martti Vastamäki, Heidi Vastamäki

Potilasasiamiehen työtä ja asemaa tulisi vahvistaa

Potilasasiamiestoiminta alkoi virallisesti kattavana Suomessa vuonna 1993 potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) tultua voimaan. Muun muassa lääninhallitukset, Kuluttajayhdistys Suomen Potilasasiamiehet ry ja yksittäiset potilasasiamiehet ovat selvittäneet potilasasiamiesten työkentän koostumusta lain voimassaoloaikana.

Mikko Kareinen, Juuso Nieminen, Helena Mussalo-Rauhamaa, Kaija Pullinen, Kirsti Riihelä

Rasvamaksa vaanii lihavia ja tyypin 2 diabeetikkoja

Maksan rasvoittumista, joka ei liity lisääntyneeseen alkoholinkäyttöön (nonalcoholic fatty liver disease, NAFLD), tiedetään liittyvän sekä tyypin 2 diabetekseen että lihavuuteen, mutta sen tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Ektooppisen rasvan kertyminen maksaan häiritsee vakavasti maksan aineenvaihduntaa ja hoitamattomana se voi johtaa ei-alkoholiperäisen rasvamaksan tulehtumiseen (nonalcoholic steatohepatitis, NASH) ja lopulta maksakirroosiin. On jopa ennustettu, että lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen yleistymisen myötä ei-alkoholiperäinen rasvamaksa aiheuttaa suurimman osan maksansiirtojen tarpeesta vuonna 2020.

Ronald Borra

Maitoon liitetyt oireet yleisiä aikuisilla

Väitöskirjatyössä tarkasteltiin työikäisen väestön maidon käyttöön liitettyjä vatsavaivoja. Tutkimukseen osallistui 1 900 pääkaupunkiseudun terveyskeskusten laboratorioissa asioinutta henkilöä antamalla tutkimustarkoitukseen verinäytteen. Heistä 1 885 (99 %) täytti kyselylomakkeen ruokaan ja erityisesti maitoon liittyvistä vatsavaivoista.

Sari Anthoni

Tulehduksen merkitys keskosen aivoille

Istukan tulehdus on ennenaikaisen synnytyksen merkittävä riskitekijä. Aiemmin on myös esitetty, että se lisäisi sekä keskosten että täysiaikaisena syntyneiden lasten aivokomplikaatioita ja neurologisen kehityksen ongelmia. Keskushermostovaikutusten on ajateltu välittyvän tulehdusvälittäjäaineiden kautta. Sytokiinien tuotannon geneettinen säätely on toistaiseksi vähän tutkittu mahdollinen mekanismi keskushermostovaikutusten synnyssä.

Milla Reiman

Faskiainjektio avuksi äänihuulihalvaukseen

HYKS:n Korvaklinikalla toteutetussa väitöstutkimuksessa selvitettiin autologisen faskian eli omaa kudosta olevan vapaan lihaskalvosiirteen soveltuvuutta äänihuulihalvauksen kirurgisessa hoidossa. Äänihuulihalvaus on yleisimmin seurausta kasvaimen tai leikkauskomplikaation aiheuttamasta hermovammasta. Kirurgiaa tarvitaan vaurioissa, joissa hermon toiminta ei spontaanisti palaudu riittävästi.

Petri Reijonen

TULE-oireet yleisiä koululaisilla

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten niska-, selkä- ja raajakipujen esiintyvyyttä, syytekijöitä ja ennustetta. Tutkimuksessa seurattiin neljän vuoden ajan yli 1 700:ta lahtelaista 10-12-vuotiasta koululaista ja arvioitiin kyselyiden avulla heidän tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) vaivojaan. Lisäksi kysyttiin niiden aiheuttamia haittoja sekä muita vaivoja, kuten päänsärkyä, vatsakipua ja unihäiriöitä. Tutkimuksen alussa testattiin myös fyysistä kuntoa ja nivelten yliliikkuvuutta.

Ashraf el-Metwally

IgA-glomerulonefriitin ennustetekijät

Väitöskirjatyössä tutkittiin maailman yleisimmän primaarisen munuaiskerästulehduksen, IgA-glomerulonefriitin, uusia ennusteellisia tekijöitä. IgA-glomerulonefriitti kuvattiin ensimmäisen kerran 1960-luvun lopulla, mutta huolimatta intensiivisestä tutkimuksesta taudin syy tai optimaalinen hoito ei ole vielä selvinnyt. Nykykäsityksen mukaan IgA1-molekyylissä todetut useat poikkeavuudet johtavat sen saostumistaipumukseen munuaisissa ja sitä kautta munuaisvarioon. Taudin diagnoosi perustuu munuaiskoepalaan, jossa tyyppilöydöksenä todetaan mesangiaalista IgA-saostumaa immunofluoresenssinäytteessä, valomikroskooppinen löydös voi olla hyvinkin vaihteleva.

Kati Kaartinen

Kotikäynneillä hoidetaan koko potilasta

Hollolalainen LL, perhelääkäri Hannele Vahantila lisäsi kotikäyntiensä määrää alkuvuodesta reippaasti. Kysyntää riittää, sillä etenkin yksin asuvien vanhusten tilanne on huonompi kuin aikoihin.

Ina Ruokolainen

Pfizer korvaa lääketutkimusvauriot Nigeriassa

Pfizer tutki vuonna 1996 Nigeriassa 200 lapsella trovafloksasiinin (Trovan) tehoa meningiitissä ja vertailulääkkeenä oli keftriaksoni (Rocephin). Lapsista 11 kuoli ja useat muut kärsivät aivovaurioista, halvaantumisista, sokeudesta ja puhevaikeuksista. Pfizer väitti, että meningiitti aiheutti vauriot ja että tutkimus tehtiin hyvin. Nyt yhtiö on luvannut yli 10 vuotta kestäneen oikeusprosessin jälkeen uhreille korvauksia 35 miljoonaa dollaria ja lähes saman verran terveysolojen parantamiseen Nigeriassa, mutta pitää edelleenkin tutkimusta moitteettomana. Tutkimusta on syytetty mm. eettisen lausunnon sepittämisestä, vanhemmille annetun tiedon puutteista, liian pienestä vertailulääkkeen annoksesta, muhkeista tutkijapalkkioista ja paikallisen tutkimusluvan puuttumisesta. Trovafloksasiini vedettiin pois käytöstä EU-maissa vuonna 1998 maksavaurioiden vuoksi ja Yhdysvalloissa FDA rajasi sen käyttöä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä