Ohjeistus lisäsi käsihuuhteen ja vähensi antibioottien käyttöä vanhusten hoitopaikoissa

- Koulutuksen ja ohjeistuksen jälkeen käsihuuhteen käyttö lisääntyi ja antibioottien käyttö väheni kahden seurantavuoden aikana vanhusten hoitopaikoissa.

Pertti Karppi, Maija Rummukainen, Aino Jakobsson, Maire Matsinen

Oikaisu: Neurologit tekivät sen taas
Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoiskoulutusta

Lääkärilehdessä 5/2009 (s. 388-93) julkaistun neurologian erikoislääkärikoulutusta käsitelleen artikkelin otsikossa (Neurologit tekivät sen taas - Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoiskoulutusta) oli virhe. Otsikon olisi pitänyt olla muodossa: Neurologit tekivät sen taas - Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoislääkärikoulutusta.

Aivovaltimon aneurysmista ainutlaatuinen aineisto

Suomalaisessa väestössä noin 2-3 %:lla eli noin 100 000 suomalaisella on aivovaltimopullistuma. Niistä vuotaa noin 1 000 vuosittain. Pullistuman syntyyn vaikuttavat perimä, veren paikallinen virtausjakauma sekä useat ulkoiset syyt, kuten tupakanpoltto. Hoidoista huolimatta vuotoon menehtyy edelleen noin puolet, eli Suomessa kuolee vuosittain lähes 500 ihmistä aivovaltimopullistuman aiheuttamaan vuotoon - enemmän kuin liikenteessä. Tauti ilmenee etenkin nuorilla ja työikäisillä, ja vain joka viides potilas palaa takaisin työelämään.

Martin Lehecka

Lasten myrkytykset ovat vähentyneet Suomessa

Vuosina 1969-2003 Suomessa kuoli yhteensä 121 alle 16-vuotiasta lasta myrkytyksiin. Eniten myrkytyskuolemia aiheuttivat keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet ja häkä. Myrkytyskuolemat käytännössä hävisivät 0-4-vuotiaiden ikäryhmässä 1980-luvun aikana. Tämän jälkeen tapahtuneet yksittäiset kuolemantapaukset muistuttavat kuitenkin, että pienten lasten myrkytyskuolemavaara ei ole kokonaan väistynyt. Vanhempien lasten (5-15-vuotiaat) myrkytyskuolemien vuosittainen ilmaantuvuus vaihteli tutkimusajanjakson 1969-2003 aikana. Tyttöjen myrkytysitsemurhat olivat selvästi yleisempiä kuin poikien. Sen sijaan pojilla oli enemmän myrkytyskuolemia, jotka olivat aiheutuneet päihdekäytön seurauksena.

Juho Kivistö

Lyhyen QT-ajan oireyhtymä

EKG:sta mitattavaan pitkään QT-aikaan on jo pitkään tiedetty liittyvän hengenvaarallisia rytmihäiriöitä. Sen sijaan QT-ajan lyhenemää on aivan viime vuosiin saakka pidetty toisarvoisena ja merkityksettömänä löydöksenä. Sitä ei juurikaan mitattu tai raportoitu, ennen kuin vuonna 2000 kuvattiin sydänperäisen äkkikuoleman kohdanneita henkilöitä, joiden QT-aika oli selvästi tavanomaista lyhyempi.

Olli Anttonen

Borrelia väistää ihmisen immuunipuolustuksen monin keinoin

Borrelioosissa ensivaiheen puolustusreaktiot ovat poikkeuksellisen heikkoja. Tästä kertoo taudin ensioireen, vaeltavan punoituksen eli erythema migrans -ihottuman, vaimeus verrattuna muiden bakteerien aiheuttamiin ihotulehduksiin.

Pauliina Hartiala

Oman työn kulkija

LK Marja Pasanen löysi väitöstutkimuksessaan kolesterolilääkitykseen vaikuttavan geenimuunnoksen. Tulokset synnyttivät mediaan isoja otsikoita. Seuraavaksi Pasasella on edessään päätös, jota monet odottavat. Jatkaako tutkijana vai ryhtyäkö käytännön lääkäriksi, kuten jo lapsena päätti?

Jaana Ahlblad

Uusiin lääkkeisiin yli puolet tukkumyynnin arvosta

- Lääkkeiden tukkumyynnin arvo kaksinkertaistui vuodesta 1995 vuoteen 2007. Tänä aikana käyttöön tulleiden uusien valmisteiden osuus myynnistä oli yli puolet vuonna 2007.

Vesa Jormanainen, Taina Mäntyranta, Minna Kaila

Orlistaattia ilman reseptiä EU-maissa

Euroopan komissio on hyväksynyt laihdutuslääke orlistaatin käsikauppaan. Valmisteen kauppanimeksi tulee Alli ja tabletin annoskoko on 60 mg, mikä on puolet reseptivalmisteen (Xenical) määrästä. Pääkirjoituksessaan Lancet pitää ratkaisua kyseenalaisena. Lääke laihduttaa vuodessa keskimäärin vain 2,5 kg, reseptitön myynti luo kuvaa, että laihdutukseen löytyy helppo ratkaisu pillereistä, elämäntapojen muutoksen välttämättömyys hämärtyy, lääkkeen aiheuttama rasvaripuli voi johtaa tiettyjen ravintoaineiden puutteeseen ja käsikaupasta ostettuna Alli on huomattavasti kalliimpaa kuin reseptillä hankittu Xenical.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ADHD:n lääkehoitoon uusitut ohjeet

Jo 1950-luvulta lähtien mm. depressiolääkkeenä käytetystä metyylifenidaatista on viime vuosina tullut lasten ylivilkkaushäiriön (ADHD) lääke. Lääkkeen käyttöön liittyneet havainnot sydän- ja verisuonikomplikaatioista sekä aivohalvauksesta käynnistivät Euroopan lääkelautakunnan (CHMP) arvioinnit hoidon turvallisuudesta. CHMP:n mukaan metyylifenidaatti sopii edelleenkin 6-vuotiaiden ja tätä vanhempien lasten ADHD-häiriön hoitoon, mutta potilaat on tutkittava huolellisesti ennen hoidon käynnistämistä. Metyylifenidaattivalmisteiden (Concerta, Janssen-Cilag ja Equasym Retard, UCB) tuoteinformaatiota on sen vuoksi tarkistettu. Ennen lääkehoitoa on selvitettävä, onko potilaalla kohonnut verenpaine tai muita sydän- ja verisuonisairauksia tai niihin liittyvä sukuanamneesi. Verenpainetta ja sykettä on seurattava säännöllisesti lääkehoidon aikana. Koska metyylifenidaattihoidon pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta, lääkehoito kehotetaan keskeyttämään kokeeksi vuoden välein. Metyylifenidaattihoito voi aiheuttaa tai vaikeuttaa psykiatrisia oireita ja sairauksia, kuten esimerkiksi depressioita, vihamielisyysreaktioita, itsetuhoajatuksia, psykooseja ja maniaa. Sen vuoksi potilaiden terveydentila on tutkittava tarkoin ennen lääkehoidon aloittamista, ja sitä on seurattava hoidon kuluessa mahdollisten oireiden havaitsemiseksi. Myös lapsipotilaan pituuskasvua ja painoa on seurattava. Ennen lääkehoitoa on koeteltava lääkkeettömiä hoitoja. Psykologisilla, kasvatuksellisilla ja sosiaalisilla interventioilla on tärkeä osuus hoidossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä