77834 osumaa

Lieväoireisessa sepelvaltimotaudissa tärkeintä on hyvä lääkehoito

Kunnollinen lääkehoito ja pallolaajennus parantavat lieväoireista stabiilia sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden elämänlaatua pitkällä tähtäimellä lähes yhtä paljon. Asiaa selvitettiin COURAGE-tutkimuksessa. Aiemmin samainen tutkimus osoitti, ettei pallolaajennus paranna stabiilin sepelvaltimotaudin ennustetta optimaaliseen lääkehoitoon verrattuna.

Juhani Airaksinen

Pitkäaikainen PPI-hoito voi altistaa hypomagnesemialle ja -kalsemialle

Omepratsolia pitkään käyttäneiden potilaiden magnesium- ja kalsiumtasot on hyvä tarkistaa. Tuoreesta tutkimuksesta ilmenee, että pitkäaikainen protonipumpun estäjälääkitys (PPI) voi tyhjentää magnesiumvarastot ilmeisesti selektiivisen magnesiumin imeytymishäiriön kautta. Vaikea hypomagnesemia estää lisäkilpirauhashormonin eritystä ja voi johtaa hypokalsemiaan.

Camilla Schalin-Jäntti

Hyvä vuorovaikutus tehostaa ajankäyttöä

Yhdysvaltalaistutkijat tarjoavat lääkärin aikapulan avuksi vuorovaikutustaitojen parantamista. Systemoidussa katsauksessa tutkijat löysivät aiheesta 9 alkuperäistutkimusta. Vaikka tutkimukset olivat heterogeenisia ja pääosin havainnoivia, niiden avulla voitiin luoda malli ajankäytön tehokkuuden parantamiseen. Viisi tässä esiteltyä ratkaisua rakennettiin vastaanoton peruselementtien ympärille.

Katariina Korkeila

Kannabis altistaa psykoosioireille

Kannabiksen käyttö voi altistaa psykoosia ennakoiville oireille. Suomalaisessa, runsaat 6 000 nuorta käsittävässä syntymäkohorttitutkimuksessa kartoitettiin 15-16-vuotiaiden kannabiksen käytön ja psykoosin ennakko-oireiden välistä yhteyttä. Nuorista 5,6 % oli käyttänyt kannabista vähintään kerran ja 0,9 % vähintään viisi kertaa. Yllättäen tytöt olivat käyttäneet kannabista useammin kuin pojat. Vähintään kerran kannabista käyttäneet raportoivat ennakko-oireita yli kaksi kertaa niin usein kuin ainetta käyttämättömät. Käyttökertojen ja ennakko-oireiden lukumäärien välillä oli lineaarinen annos-vastesuhde.

Raimo K. R. Salokangas

Hätäkeskuspäivystäjien asemaa on parannettava

Julkisuudessa esillä olleet ongelmat hätäkeskuksien toiminnassa ovat todellisia. Vastausviiveet ja puhelujen käsittelyajat eivät ole tyydyttäviä, ensihoidon ja pelastustoimen hälytysten määrät ovat lisääntyneet huomattavasti, ELS-tietojärjestelmä soveltuu paremmin autotehtaan varastojen hallintaan kuin hätäpuhelujen käsittelyyn, henkilöstön vaihtuvuus on aivan liian suuri ja osa henkilöstöstä tekee työtään pikakoulutettuina.

Markku Kuisma

Terveyskeskusmaksun vastustaminenko populismia?

En usko maksuttomia terveyspalveluja vaativien olevan älyllisesti epärehellisiä populisteja, kuten Hannu Ollikainen mielestäni väittää Lääkärilehden pääkirjoituksessa 22.8 (SLL 34/2008, s. 2675). Kukaan terveystaloutta ymmärtävä ei voi olla niin naiivi, että kuvittelisi jossain olevan ilmaisia terveyspalveluja. OECD:n vertailussa kansalaisten omavastuuosuus terveyspalvelujen kustannuksista on Suomessa muita maita suurempi, jota osuutta maksujen korotukset nostavat.

Antti Holopainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030