Koululaiset nukkuvat usein huonosti

Joka kuudes koululainen potee päivittäistä väsymystä. Tytöistä jopa joka viides on joka päivä väsynyt. Tällä viikolla Kouluterveyspäivillä julkistettujen Kouluterveyskyselyn 2007 tulosten mukaan päivittäinen oireilu on lisääntynyt selvästi yläluokkalaisilla ja lukiolaisilla.

Ulla Järvi

Suomalaisilla nuorilla EU:ntasa-arvoisimmat lähtökohdat

Suomalainen koulutus- ja sosiaalipolitiikka on onnistunut takaamaan suhteellisen hyvät lähtökohdat nuorten elämälle. Suomalaisten nuorten olosuhteet olivat parhaimmat, kun heitä verrattiin englantilaisiin, italialaisiin, saksalaisiin, virolaisiin, liettualaisiin, puolalaisiin ja bulgarialaisiin ikätovereihinsa. Tällaisiin tuloksiin tuli EU:n tuore PROFIT-tutkimus, joka selvitti 25-29-vuotiaiden nuorten aikuisten huono-osaisuutta.

Ulla Toikkanen

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito korkeatasoista Suomessa

Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito on järjestetty Suomessa eurooppalaisittain katsoen korkeatasoisesti, arvioi terveystieteiden maisteri Heikki Ellilä tänään tarkastettavassa väitöskirjassaan.

Dementialääke laastarina helpottaa omaista

Kolme neljästä Alzheimer-potilaasta tarvitsee apua lääkehoidon toteuttamiseen. Tavallisimmin dementoituvan lääkehuollosta huolehtii ikääntyvä puoliso. Rivastigmiinista on kehitetty laastarina annosteltava lääkevalmiste. Laastarista rivastigmiini imeytyy tasaisemmin ja haittavaikutuksia esiintyy vähemmän kuin tablettihoidossa.

Jaana Suhonen

Ei huolta terveen ihmisen eteisvärinästä

Mayo-klinikan tutkijat ovat seuranneet Olmstedin piirikunnan väestön sydänterveyttä 30 vuoden ajan. Tänä aikana eteisvärinä ilmeni yli 3 600 henkilöllä. Vain 76:lla heistä (2 %) eteisvärinä luokiteltiin terveen sydämen eteisvärinäksi. Tätä potilasryhmää (keski-ikä 44 vuotta, miehiä 78 %) seurattiin yli 25 vuoden ajan. Eteisvärinä muuttui krooniseksi vain vajaalla kolmanneksella potilaista. Koko ryhmän eloonjäämisennuste ei poikennut mitenkään muusta väestöstä. Aivoverenkiertohäiriöt olivat myös harvinaisia, eikä niitä ilmennyt lainkaan ilman muiden vaaratekijöiden ilmaantumista. Keski-ikäisen muuten terveen henkilön eteisvärinän ennuste näyttää siis hyvältä, mikä on syytä pitää mielessä uusien hoitojen riskejä punnittaessa. Tilanne muuttuu ikääntymisen myötä kun muita, lähinnä aivoverenkiertohäiriöille altistavia sairauksia alkaa ilmetä. Vastikään julkaistu Käypä hoito -suositus antaa antitromboottisen hoidon suuntaviivat seurantaan.

Juhani Airaksinen

Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys ei huononna seuraavan raskauden ennustetta

Raskauden keskeytys on tehty perinteisesti laajentamalla kohdun kaula mekaanisesti ja tyhjentämällä kohtu pihdeillä. Tähän on liittynyt tulehdusriskin lisäksi riski myöhemmästä kohdun kaulan toiminnanvajauksesta, joka voi aiheuttaa ennenaikaisen synnytyksen. Nykyään valtaosa keskeytyksistä tehdään lääkkeellisesti jo ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Mikäli keskeytys tehdään operatiivisesti, kohdun kaula pehmennetään lääkkeellisesti ja kohtu tyhjennetään imulla. Laajaa kohdun kaulan dilataatiota ei yleensä tarvita. Siten komplikaatioita ilmenee aiempaa vähemmän.

Pertti Kirkinen

Prostatan rakkoulokkeen koko ennustaa katetrista vieroituksen onnistumista

Prostatahyperplasian aiheuttaman akuutin virtsaretention hoito noudattaa yleensä kaavaa: virtsarakon tyhjennys katetrilla, potilaan kotiutus kestokatetrin kanssa, alfasalpaajalääkityksen aloitus ja yritys katetrista vieroitukseen sopivaksi katsotun ajan kuluttua. Yritys onnistuu noin puolella potilaista. Lopputuloksen ennustaminen säästäisi toisen puolen potilaista pettymyksiltä, turhilta hoitokäynneiltä ja nopeuttaisi lopullista hoitopäätöstä.

Ossi Lindell

Työperäinen altistuminen lisää astmariskiä

Tietyillä ammattiryhmillä on muita suurempi riski sairastua astmaan. Arvion mukaan työhön liittyvät tekijät vaikuttavat astman syntyyn noin 9 %:n osuudella. Keuhkosairauksien esiintyvyyttä selvittäneen tutkimushankkeen (ECRHS) seurantatutkimuksessa tutkittiin erilaisten ammattiryhmien, työperäisten altisteiden ja inhalaatio-onnettomuuksien vaikutusta uusien astmatapausten syntyyn. Laajan kansainvälisen tutkimuksen seuranta toteutettiin vuosina 1998-2003.

Tiina Laatikainen

Deksametasonista ei ole hyötyä imeväisen ensimmäisessä bronkioliitissa

Yhdysvaltalaisessa isossa monikeskustutkimuksessa todistettiin pienempien tutkimusten havainto: alle 1-vuotiaiden ahtauttavassa keuhkoputkitulehduksessa kortikosteroideista ei ole hyötyä. Tässä tutkimuksessa 600 ensimmäistä kertaa vinkuvaa 2-12 kk:n ikäistä vauvaa satunnaistettiin saamaan joko kerta-annos deksametasonia annoksella 1 mg/kg suun kautta tai lumelääkettä. Ryhmät eivät eronneet toisistaan sairaalaan joutumisen, mahdollisen sairaalahoidon pituuden tai oirepisteytyksen perusteella. Lapsia seurattiin viikon ajan. Tulokset eivät muuttuneet, vaikka niitä tarkasteltiin lapsen iän tai sen mukaan, löytyikö hengitystie-eritteistä Respiratory syncytial -virusta. Muita viruksia lapsilta ei systemaattisesti haettu. Sivuvaikutuksia steroidista ei raportoitu enempää kuin lumeryhmässäkään. Pienet keuhkoputkivinkujat saavat meillä Suomessa vielä usein systeemisen steroidiannoksen, turhaan. Säästetään ne jatkossa laryngiittilapsille.

Marjo Renko

Antaako mitotaania lisämunuaisen kuorikerroksen karsinoomaan?

Alle puolet lisämunuaisen kuorikerroksen karsinoomaan sairastuneista elää yli viisi vuotta diagnoosista. Italialaiset ja saksalaiset tutkijat yhdistivät voimansa ja selvittivät retrospektiivisesti, onko liitännäishoitona annetusta mitotaanihoidosta hyötyä. Vuosina 1985-2003 liitännäishoitoa annettiin vain osassa keskuksista: näin saatiin kerättyä 177:n radikaalisti leikatun potilaan aineisto. Potilaista 47 oli saanut mitotaania, 130 ei. Mitotaania saaneilla potilailla aika taudin uusiutumiseen oli pidempi ja kuolleisuus syöpään oli vähäisempää. Mitotaaniin liittyvät sivuvaikutukset olivat yleensä lieviä. Yksittäisillä potilailla oli huimausta ja ataksiaa. Hoidon aikana on syytä seurata maksa-arvoja.

Sirkku Jyrkkiö