Lääkärin työtä koskevat eettiset kysymykset kuuluvat julkiseen keskusteluun

Heikki Pälve käsitteli elämän loppuvaiheen hoitoa ja Joroisten terveyskeskuksen tapahtumia pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 33/2007 (s. 2831). Pälve totesi, että kun potilas ei enää hyödy erikoissairaanhoidosta, on hänen lähettämisensä sinne perusteetonta. Käsittääkseni tämä arvio olisi kuitenkin suotavaa tehdä erikoissairaanhoitoa konsultoimalla. Kuten Pälve mainitsi, kuoleman lähestyessä on helpompaa puhua potilaalle ja hänen omaisilleen hoitovaihtoehdoista kuin kuolemaan valmistautumisesta. Lääkäreillä onkin tässä vaativa ja raskas tehtävä, joka lääketieteellisen asiantuntemuksen ohella vaatii kykyä asettua toisen ihmisen asemaan, myötäelää ja kohdata ihminen.

Joni Siikavirta

Puhuminen ja avoimuus vähentää hoitoon liittyviä rajavetokysymyksiä

Olemme varatuomari Joni Siikavirran kanssa täysin samaa mieltä lähes kaikesta pääkirjoituksessa esittämästäni.

Heikki Pälve

Dialyysipotilaiden ennuste on parantunut viime vuosina

Dialyysihoitoa vaativan munuaissairauden ilmaantuvuus kasvoi huomattavasti 1990-luvulla sekä Suomessa että muissa teollisuusmaissa. Ilmaantuvuus on Suomessa Euroopan pienimpiä eikä siinä ole suuria eroja yliopistosairaalapiirien kesken. 2000-luvulla dialyysihoitoon tulevien potilaiden määrä on pysynyt lähes muuttumattomana (noin 500 potilasta vuodessa, 95 potilasta/1 miljoona asukasta). Myös muissa Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa ilmaantuvuuden kasvu on hidastunut viime vuosina (1).

Patrik Finne, Carola Grönhagen-Riska

Infektio-ongelmat pitkäaikaishoitolaitoksissa

Ihon hyvä perushoito on oleellinen osa ihoinfektioiden torjuntaa. Huolellisella diagnostiikalla pyritään määrittämään onko kyseessä antibioottihoitoa vaativa ihoinfektio vai muuta hoitoa vaativa ihottuma. Erikoispoliklinikan konsultaatio on aiheellinen, kun diagnoosi on epäselvä tai kun hoitovaste ei ole hyvä.

Maarit Wuorela, Päivi Ojanen, Eeva Vainio

Milloin ruoansulatuskanavan tähystys on syytä toistaa?

Gastroskopiaa ja kolonoskopiaa käytetään ensisijaisena tutkimuksena potilaan hälyttävien ylä- tai alavatsaoireiden selvittämiseksi. Tavallisimmin tähystystutkimus tehdään toiminnallisten vatsavaivojen vuoksi, vaikka niiden löydökset ovat useimmiten normaaleja.

Markku Heikkinen, Seppo Niemelä

Inhaloitavat kortikosteroidit, lisämunuaislama ja kasvu

Suuret glukokortikoidiannokset suun kautta tai parenteraalisesti pitkäaikaisesti käytettyinä lamaavat lisämunuaiskuorta, mutta myös inhaloitavat kortikosteroidit voivat isoina annoksina johtaa lisämunuaiskuoren vajaatoimintaan ja kasvuhäiriöön.

Harri Niinikoski, Timo Vanto, Kirsti Näntö-Salonen, Erika Isolauri

Natalitsumabi - uusin lääke aaltomaisen MS-taudin hoitoon

Natalitsumabia käytetään aktiivisen, aaltomaisen MS-taudin toissijaisena lääkehoitona, mikäli beetainterferoni tai glatirameeriasetaatti osoittautuvat tehottomiksi, tai jos tavanomaiset immunomodulantit aiheuttavat vaikeita haittavaikutuksia.

Irina Elovaara, Tuula Pirttilä, Markus Färkkilä, Juha-Pekka Erälinna

Deltametriinillä käsitelty suojaverkko malarian ehkäisyyn

Malarian ehkäisyyn on kehitetty uusi tehokas ase, deltametriinillä käsitelty PermaNet-suojaverkko. Malariahyttyset tappava käsittely kestää 4-5 vuotta ja yli 20 pesukertaa, mutta käsitelty verkko maksaa noin 5 dollaria.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tutkimuksien rekisteröintivaatimus laajenee

Johtavat lääketieteelliset lehdet ovat vaatineet vuodesta 2005 lähtien, että julkaistaviksi aiotut kliiniset tutkimukset tulee ilmoittaa tietyt kriteerit täyttävään rekisteriin. Johtavaksi rekisteriksi nousi www.ClinicalTrials.gov, johon huhtikuuhun 2007 mennessä oli rekisteröity 40 000 tutkimusta. Päätoimittajat ovat nyt laajentaneet rekisteröintivaatimuksen myös hyvin varhaisiin alustaviin kliinisiin testeihin, joita ovat esimerkiksi farmakokineettiset tai toksikologiset tutkimukset. Siten myös vaiheen 1 tutkimukset tulee rekisteröidä. Tulokset on raportoitava noin 500 sanan lyhennelmänä, mikä ei estä tuloksien julkaisemista tiedelehdissä artikkelina.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lumirakoksibi turvatarkastukseen Kanadassa

Lumirakoksibin turvallisuus tutkitaan nyt uudelleen Kanadassa, jossa lääke on ollut käytössä nivelrikon hoitoon lähes vuoden ajan. Enimmäisannokseksi on määrätty 100 mg vuorokaudessa. Lääkkeen vasta-aiheina ovat olleet maksasairaudet.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä