Lääkkeet ja maksavauriot

Ranskassa ja Espanjassa tehdyt tuoreet väestötutkimukset selvittelivät maksavaurioihin useimmin liittyviä lääkkeitä. Ranskassa 139 erikoislääkäriä keräsi kolmen vuoden ajalta kaikki noin 81 000 asukkaan keskuudessa lääkkeiden käytössä ilmenneet maksareaktiot. Espanjan Kataloniassa tehtiin saman kaltainen selvitys. Maksareaktiot liittyivät useimmiten tulehduskipulääkkeiden, analgeettien, antibioottien, psyykenlääkkeiden ja lipidilääkkeiden käyttöön. Maksareaktioiden vuotuinen esiintymistiheys oli molemmissa tutkimuksissa 7-8 tapausta 100 000 asukasta kohti, ja 6-12 % tapauksista oli fataaleja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkärien ehdotuksia terveyskeskustyön kehittämiseksi Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimus IV

Lääkärien mielestä tärkeimmät terveyskeskustyötä kehittävät tekijät ovat työn pakkotahtisuuden vähentäminen, palkkauksen parantaminen, lääkärimäärien lisääminen ja oman työn hallinnan kehittäminen. Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimukseen osallistuneista noin 2 400 lääkäristä 94 % esitti vähintään yhden terveyskeskustyötä koskevan kehittämisehdotuksen. Nais- ja mieslääkärien kehittämisehdotukset erosivat jonkin verran toisistaan, samoin kuin eri yliopistoista valmistuneiden ehdotukset.

Arto Vehviläinen, Jorma Takala, Outi Haggren, Katri Tirkkonen, Esko Kumpusalo

Biopankit ja tietoon perustuva suostumus

Biopankkeihin kerätään keskitetysti aineistoa lääketieteen ja kansanterveyden tutkimukselle. Materiaali saadaan lahjoituksina, mutta miten vapaaehtoisten luovuttajien suostumus sopii näkemykseen tietoon perustuvasta suostumuksesta? Eihän näytteen luovutushetkellä ole useinkaan mitään tietoa siitä, miten aineistoa myöhemmin käytetään.

Helena Siipi, Kaija Rossi

Sairaanhoitovakuutusta tarvitaan

Pääjohtaja Jussi Huttunen kysyi viime vuoden lopussa tällä palstalla Mihin menet Suomen terveydenhuolto?. Yritän omalta osaltani vastata tähän kysymykseen sairausvakuutuksen näkökulmasta.

Pekka Morri

Kekseliäät tietokoneet?

Tietokone pystyy kaivamaan havainnoista näkyville asioita, joita ihmissilmä ei näe. Onko tietokone silloin keksijä?

Erkki Karjalainen

Kattava ja laadukas farmakologian oppikirja

Farmakologian oppikirjoista Goodman & Gillmanin The Pharmacological Basis of Therapeutics on vuosien varrella saavuttanut johtavan aseman farmakologien piireissä. Viimeinen sana on farmakologian laitoksilla monesti tarkastettu juuri tästä farmakologian Raamatusta, jonka ensimmäinen painos julkaistiin jo yli kuusikymmentä vuotta sitten. Nyt uudistunut kymmenes painos ei tälläkään kerralla tuota pettymystä lukijoilleen. Kirjan toimittajakunta on kyennyt vastaamaan hyvin farmakologian uusiin haasteisiin ja valtavaan tiedonlisään; uuteen painokseen on lisätty tietoa yli 150:sta uudesta lääkeaineesta. Uusin painos tosin painaa jo 4 kiloa ja sivumääräkin on kasvanut yli 2 000:een. Tiedon rajaaminen ja karsiminen tulleekin olemaan seuraavien painosten suurimpia haasteita.

Eero Mervaala

Miksi harrastan Osa 2

Tulin äsken alas ullakolta, kiukkuisena itselleni. En löytänyt erästä veistosaihiotani. Siellä se jossakin romujen keskellä luuraa. Näin kävi nytkin, ei se uutta ole. Tavaroilla on taipumus kiusata pakoiluillaan. Mieltä karvasteli. Tulisipa joskus aika, jolloin saisi kaiken järjestykseen. Mitään tarpeetontahan ei kenelläkään ullakollaan liene. Alas tultuani katselin ikkunasta jäistä Aurajokeani. Auringon kalpeat säteet muovasivat joen lumikinoksia moninaisiin muotoihin, jotka vähitellen muuttuivat säteiden kierrossa. Valot ja varjot kävivät loputonta tanssiaan. Radiosta tulvi jokin Bachin kantaatti. Kyllä maailma sittenkin on vielä kaunis. Mieleni keveni.

Veikko Karskela

Helsingin jonot HUS-piirin viidenneksi lyhimmät

Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve kirjoitti Lääkärilehden numerossa 4/2003 pääkirjoituksessaan Pois kuntavankilasta kuntakohtaisista jonoista ja kunnallisen terveydenhuoltojärjestelmämme epätasa-arvosta. Kirjoituksessaan puheenjohtaja Pälve otti Helsingin esimerkiksi tavalla, josta saa väärän kuvan Helsingin erikoissairaanhoidon jonotilanteesta.

Matti Toivola, Lauri A. Laitinen

Heikki Pälve vastaa

Kiitän toimialajohtaja Toivolaa ja toimitusjohtaja Laitista selventävistä huomioista. Olen sitä mieltä, että kun potilaan on todettu tarvitsevan erikoissairaanhoitoa, häntä tulisi hoitaa viipymättä. Se on kansantaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Lisäksi se on inhimillistä. Hoidon viivästyttäminen ei kuulu hyvinvointiyhteiskuntaan. Olen lukenut raportteja, joissa on todettu Toivolan ja Laitisen mainitsemat asiat HUS:n jonoista. Helsinki on siis Suomessa ja HUS-piirissä nykyistä mainettaan huomattavasti parempi. Kirjoituksessani en maininnutkaan Helsinkiä - tai mitään muutakaan kuntaa - mitenkään esimerkkinä potilasjonoista. Pääkirjoitukseni ei myöskään ole saanut aihetta HUS:n ongelmista vaan suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän ongelmista. Järjestelmät, joissa potilaalla ei ole valinnan mahdollisuutta, mahdollistavat turhat jonot, ja sen vuoksi peräänkuulutan potilaalle enemmän sanavaltaa omassa asiassaan. Länsi-Suomen lääninlääkäri pitää minua kovana kuntia kohtaan. Näkemykseni perustuu siihen, että kunnat ovat niin kovia sairasta ihmistä kohtaan ja järjestelmä mahdollistaa tämän kovuuden. Siksi järjestelmää tulee tältä osin muuttaa.

Heikki Pälve

Eroja opiaattiriippuvaisten korvaushoitokäytännöissä

Kollega, prof. Salaspuro on kirjoittanut ansiokkaan artikkelin opiaattiriippuvuuden näyttöön perustuvasta hoidosta (SLL 51-52/2002, s. 5183-5189). Korvaushoidon suhteen prof. Salaspuro tunnetaan matalan hoitoon pääsyn kynnyksen ja hoidon vapaan toteutuksen puolestapuhujana. Hän kritisoi nykyistä suomalaista hoitokäytäntöä. Erityisesti pääkaupunkiseudun rajoittava opiaattiriippuvaisten hoitopolitiikka ei ole Salaspuron mukaan sopusoinnussa näyttöön perustuvan hoidon ja kansanvälisen hoitokäytännön kanssa. Hoitoon pääsyn estäminen ja sääntöjen rikkomisesta johtuva hoidosta poistaminen (rankaiseminen) mainitaan Suomen, Ruotsin ja Norjan tiukan ja rajoittavan korvaushoitomallin elementteinä, mutta artikkelissa todetaan myös, että käytännöt vaihtelevat Suomessa eri alueilla.

Ulrich Tacke