Nanoteknologialla syövän kimppuun

Nanopartikkelikalvot ovat käsittämättömän ohuita – 1 nanometri on paperiarkin paksuudesta 1/100 000. Nanopartikkeleita on alettu tutkia ja hyödyntää esimerkiksi syövän diagnostiikassa, kuvantamisessa ja myös hoidossa. Esimerkiksi nykyaikaisella magneettikuvauksella tai tietokonetomografialla ei voi kuvata alle 1 mm:n leikkeitä tarkkaan, mutta nanotekniikka mahdollistaa jopa solutason kuvauksen.

Hannu Paajanen

Seurantakuvaukset eivät paranna lymfoomapotilaan ennustetta

Jos diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan sairastunut potilas saa täydellisen hoitovasteen, rutiininomaisilla seurantakuvauksilla ei ole vaikutusta ennusteeseen. Seurannassa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota toipumiseen ja kuntoutumiseen.

Sirkku Jyrkkiö

Peräpukamien ja appendisiitin hoito jaksaa kiinnostaa

Tiedelehdissä ovat muotia systemaattiset kirjallisuuskatsaukset ja "network"-meta-analyysit. Yhteensä 98 satunnaistetun tutkimuksen (7 827 potilasta) perusteella vertailtiin ulos pullistuneiden (gradus III tai IV) peräpukamien 11:tä kirurgista hoitomuotoa. Erityisen kiinnostavaa katsauksessa oli peräaukon kautta tehtävän valtimon sulkemisen (transanal haemorrhoidal dearterialization, TDH) vertailu perinteisiin menetelmiin. Avoimet (Milligan), suljetut (Ferguson), erilaisilla sähkö- tai ultraääniveitsellä (esim. Harmonic, Ligasure) suoritetut pukamaleikkaukset aiheuttivat enemmän komplikaatioita (vuotoa, kipua), mutta vähemmän uusiutumisia kuin TDH-tekniikka tai kudossulkijalla (Longo) tehty leikkaus.

Hannu Paajanen

Energiajuoma nostaa paineita

Energiajuomien käytön on arveltu olevan yhteydessä suurentuneeseen sydäntapahtumien vaaraan. Terveillä koehenkilöillä ne näyttävät joka tapauksessa nostavan verenpainetta ja lisäävän sympaattisen hermoston aktiivisuutta.

Juhani Airaksinen

Terve virtsa ei ole steriiliä

Vanhana lääketieteen totuutena on esitetty, että terveen potilaan virtsa on steriiliä. Vahvaa epäilyä siitä, että tämä väittämä ei pidä paikkaansa, on saatu, kun virtsatutkimuksiin on alettu käyttää uusia mikro-organismeja tunnistavia geeniteknologian menetelmiä, kuten massiivista rinnakkaissekvensointia ja kehittyneitä mikrobiviljelytapoja. Tällöin anaerobit tai hitaasti kasvavat ja erityisiä ravinteita vaativat bakteerit tunnistetaan herkemmin kuin vakiintuneilla viljelytekniikoilla. Tunnistus tapahtuu myös mikrobin DNA:n perusteella.

Pertti Kirkinen

Mittariston kehittäminen hoitoprosessin arvioimiseksi

Lähtökohdat

Jukka Uotila, Riitta Ojala, Sanna-Kaisa Kukko, Harri Laihonen, Kari Nieminen, Eija Tomás

PPAR

.

- ja PPAR

.

Erja-Leena Paukkeri

- ja PPAR

.

Erja-Leena Paukkeri

PPAR

.