Asiakaspalvelukeskuksia myös terveydenhuoltoon Terveydenhuollon ulkopuolisilla palvelualoilla kehityksen päälinjoihin ovat kuuluneet itsepalvelun lisääntyminen ja etenkin viime aikoina asiakaspalvelu- tai yhteyskeskusten perustaminen. Jokaiselle tutun itsepalvelun lisääntymisen seurauksena on ainakin ollut se, että yritykset ovat lisänneet palveluja ilman vastaavaa henkilöstön lisäystä. Tuottavuutta on siis parannettu. Asiakaspalvelukeskusten idea on se, että etenkin määrämuotoiset palvelut voidaan keskittää ja palvelun laatua ja tuottavuutta voidaan parantaa käyttäen puhelinratkaisuja ja asiakastietojen hallinnan atk-järjestelmiä. Näillä toimenpiteillä myös perinteisillä henkilötyövaltaisilla aloilla on voitu vastata kasvaneeseen kysyntään kustannustehokkaasti ja useimmiten myös palvelun laatua parantamalla. Viestintäteknologian mahdollistamana asiakaspalvelukeskuksia on perustettu eri puolille Suomea tai toimintaa hoidetaan jopa toisesta maasta käsin. Esa-Matti Tolppanen Lehti 5: Kolumni 5/2001 Kommentteja
Päihdelinkki tukee terveysneuvontaa Nettipalvelussa päivittäin 500 kävijää Onko kaksi lasia viiniä päivässä jo liikaa? Kaverit sanovat, ettei ekstaasi mitään aivoja tuhoa, kuinkahan on? Netistä löytää vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin helposti. Ulla Järvi Lehti 5: Terveydenhuolto 5/2001 Kommentteja
Ikäkuljettajan turvallisuus - kysely lääkäreille Väestö ikääntyy kaikissa länsimaissa. Keskimääräinen elinikä on pidentynyt ja syntyvyys pienentynyt. Väestöennusteen mukaan iäkkäiden ihmisten osuus Suomen väestöstä on suurimmillaan vuonna 2030, kun suuret ikäluokat saavuttavat vanhuusiän. Silloin iäkkäiden osuus ylittää maassamme miljoonan. Joka neljäs kansalainen on tuolloin iältään yli 65-vuotias. Yhteiskuntamme myös autoistuu voimakkaasti. Useimmilla suuriin ikäluokkiin kuuluvilla on ajokortti, eli vuonna 2030 saattaa joka kolmas kuljettaja olla ikäkuljettaja. Sirpa Rajalin, Leena Sipinen Lehti 5: Terveydenhuolto 5/2001 Kommentteja
Massmedier, kriskommunikation och skadeprevention - viktiga kunskapsfrågor för läkare inom hälso- och sjukvården Autentiska bilder av pågående losstagningsarbete på en olycksplats innebär svåra kränkningar av offer och andra drabbade, närstående och vittnen. Läkare behöver mer kunskap om journalistiska arbetsmetoder i krissituationer. För journalister och fotografer behövs utbildning och medverkan i katastrofövningar. Offer och andra drabbade vid olyckor och katastrofer borde informeras om sina möjligheter att lämna klagomål på massmediernas bevakning och arbetsmetoder. En patient som upplevt en traumatisk händelse har dock en begränsad möjlighet att få sin sak prövad eftersom opinionsnämnden för massmedier inte behandlar klagomål som är äldre än tre månader. Jörgen Lundälv Lehti 5: Terveydenhuolto 5/2001 Kommentteja
Namibian lääkintävälineitä kuntoon Suomen tuella Namibian vaikeaa lääkintävälinetilannetta pyrkii helpottamaan Suomen ulkoministeriön rahoittama terveys- ja sosiaalisektorin kehitysohjelma. Alunperin hallinnon parantamista varten aloitettu kahdenvälinen kehitysapuhanke ottaa huomioon jatkossa myös nyt esiin nousseen käytännön ongelman. Terveydenhuoltopiireihin on tarkoitus hankkia omat laitteistoasiantuntijat, mikä tietää välineistölle huomattavasti nykyistä pidempää elinikää. Santtu Natri Lehti 5: Uutiskirje 5/2001 Kommentteja
GEML - bioinformatiikan työkalu tiedonvaihtoon Nature julkaisi ensimmäisen kokonaisen kasvigenomin sekvenssin webbisaitillaan käyttäen tiedon esittämiseen GEML-notaatiota. Erkki Karjalainen Lehti 5: tutkimus ja tekniikka 5/2001 Kommentteja
En läkares dilemma Höstdagen var varm och fuktig. Vi var på en stilla eftermiddagspromenad med vår lilla hund och befann oss redan på tre-fyrahundra meters avstånd från hemporten när jag plötsligt upplevde en stark trötthetskänsla. Benen kändes som bly, jag kände mig lätt yr och fann att sensationen påminde om vad som föregår en våldsam, imperativ diarré. Magen gav dock inga signaler och då vi spatserade i långsam takt under småprat märkte min hustru ingenting. Tröttheten ökade och nu bröt svetten fram i pannan. Fredrik Rejman Lehti 5: pakina 5/2001 Kommentteja
Lääkekehityksen uusia tuulia Molekyylibiologinen tutkimus on jo lyönyt itsensä läpi uusien lääkeaineiden kohdemolekyylien metsästyksessä: Nykyisin käytössä olevat lääkeaineet vaikuttavat arviolta vain noin viiteensataan kohdemolekyyliin. Genomiprojektin seurauksena on kuitenkin löydetty jo erään arvion mukaan noin kymmenentuhatta sellaista geeniä, joiden pohjalta rakentuvat valkuaisaineet vaikuttavat soveliailta lääkeaineiden vaikutuskohteilta. Juha Laurén Lehti 5: Kirjallisuus 5/2001 Kommentteja
Erään biotekniikkayrityksen tarina Arthur Kornbergin The golden helix tarjoaa henkilökohtaisen näkemyksen biotekniikan alan teollisuuden synnystä. Kornberg sai vuonna 1959 Nobelin palkinnon DNA:n toimintojen uraauurtavasta kartoittamisesta. Myöhemmin hän oli perustamassa DNAX-yritystä. Juha Laurén Lehti 5: Kirjallisuus 5/2001 Kommentteja
Suomen Lääkäreiden kulttuuriseuran vuosikokouksesta ja toiminnasta Suomen Lääkäreiden kulttuuriseuran vuosikokous pidettiin tiistaina 9.1.2001 Helsingissä Lääkäripäivien yhteydessä. Seuran isä ja ensimmäinen puheenjohtaja Veikko Karskela jätti puheenjohtajuuden uusien kiireiden ja haasteiden vuoksi. Kiitos hänelle tähän asti tehdystä uraauurtavasta työstä. Veikko Karskelan seuraajaksi valitsi 16 osallistujan kokous allekirjoittaneen. Jouduin hyppäämään suuriin saappaisiin, toivottavasti pystyn niitä kuljettamaan. Ulla-Kaija Lammi Lehti 5: Kulttuuri 5/2001 Kommentteja
Vaihdevuosioireet ohjataan muualle – Hyvinvointialueiden työterveys "kuulostaa muinaisjäänteeltä" Terveydenhuolto Vaihdevuosioireet ohjataan muualle – Hyvinvointialueiden työterveys "kuulostaa muinaisjäänteeltä" Esimerkiksi hormonikorvaushoidot on monesti rajattu pois, mitä pääluottamusedustaja Päivi Slama pitää erityisen huolestuttavana. Avoin artikkeli
Enemmistö hyvinvointialueista hakee pisintä lisäaikaa alijäämille – katso kartta Terveydenhuolto Enemmistö hyvinvointialueista hakee pisintä lisäaikaa alijäämille – katso kartta Kolme uutta aluetta joutuu arviontimenettelyyn, Etelä-Karjalan Sally Leskisen mukaan ongelma on rahoitus. Avoin artikkeli
”En tiedä, jaksaisiko tätä työtä yksinään” Kliininen työ ”En tiedä, jaksaisiko tätä työtä yksinään” Uraa aloittelevalle Nella Edelmanille kollegalta kysyminen on elintärkeää – ylilääkäri Anne-Mari Kantanen pyrkii olemaan hyvä kollega arjen paineissa.
HPV-rokote hyödyttää myös lisääntymisterveyttä Tiede HPV-rokote hyödyttää myös lisääntymisterveyttä – Rokotetuilla esiintyi tilastollisesti merkitsevästi vähemmän keskenmenoja kuin rokottamattomilla, toteaa Tiina Koivisto.
Traumaperäinen stressihäiriö on aseellisen konfliktin raskas seuraus Katsausartikkeli Traumaperäinen stressihäiriö on aseellisen konfliktin raskas seuraus Oireita voi olla vielä 50 vuotta sodan jälkeen.
Vain puolet uusista lääkkeistä tuo lisähyötyä Terveydenhuolto Vain puolet uusista lääkkeistä tuo lisähyötyä Suomessa on otettu viimeisen noin kymmenen vuoden aikana käyttöön yli 200 uutta lääkeainetta. Avoin artikkeli