Väinämö Nikkanen on nyt virallisestikin hyvä syöpälääkäri

Dosentti Väinämö Nikkanen Turun yliopistosairaalan syöpäklinikasta on saanut vuoden 2000 hyvän syöpälääkärin palkinnon. Hyvän syöpäsairaanhoitajan palkinnon sai sairaanhoitaja Marita Pukkinen Satakunnan keskussairaalan syöpätautien poliklinikasta. Palkinnot myönsi Syöpäsäätiö, joka haluaa niiden avulla kiinnittää huomiota potilaan kohtaamiseen käytännön työssä.

Selvitysmies Jouko Isolauri: Jonot eivät ole terveydenhuollon ainoa tasa-arvo-ongelma

Terveydenhuollon toimivuuden keskeisiä mittareita ovat odotusajat toimenpiteisiin.

Ulla Järvi

Suomen Mielenterveysseura: Mielenterveyspotilaalla on oikeus hyvään hoitoon, hyvään kohteluun ja hyvään elämään

Mielenterveyspotilaan oikeuksien toteutumisen suurimmat ongelmat Suomessa ovat hoidon ja kuntoutuksen saatavuuden puutteet sekä heikko toimeentulo ja puutteelliset asumisolot, toteaa Suomen Mielenterveysseuran asiantuntijaryhmä.

Marianne Jansson

Lääkäreille kustannetut matkat selvitetään

Lääkelaitos on pyytänyt kaikilta lääkeyrityksiltä selvityksen lääkäreille ja eläinlääkäreille kustannetuista matkoista. Viime syksynä lähetetty kysely koski vuoden 2000 alkupuoliskon aikana kustannettuja matkoja.

Suvi Sariola

Kolmevuotisen C- ja E-vitamiinilisän vaikutus kaulavaltimon ateroskleroosiin Antioxidant Supplementation in Atherosclerosis Prevention (ASAP) -tutkimus

C- ja E-vitamiinin vaikutusta ateroskleroosin etenemiseen tutkittiin 520 keski-ikäisen miehen ja naisen satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa kolmen vuoden ajan. Tutkimuksen perusteella kohtuullinen päivittäinen hitaasti imeytyvän C-vitamiinin että E-vitamiinin yhdistelmä hidastaa miesten ja etenkin säännöllisesti tupakoivien miesten kaulavaltimon ateroskleroosin etenemistä. Tämä ehkäisyvaikutus saattaa koskea myös ateroskleroosiperäisiä sairaustapahtumia.

Jukka T. Salonen, Kristiina Nyyssönen, Riitta Salonen, Hanna-Maaria Lakka, Jari Kaikkonen, Elina Porkkala-Sarataho, Sari Voutilainen, Timo A. Lakka, Tiina Rissanen, Leena Leskinen, Tomi-Pekka Tuomainen, Veli-Pekka Valkonen, Ulla Ristonmaa, Henrik E. Poulsen

Karvasoluleukemian diagnostiikka ja nykyhoito

Karvasoluleukemia on harvinainen, krooninen B-lymfosyyttinen leukemia, jonka tyypillisiä piirteitä ovat sytopeniat, taudille tunnusomaiset karvasolut veressä ja luuytimessä, kookas perna ja huonosti aspiroituva luuydin. Karvasoluleukemia on hidaskulkuinen tauti ja oireita on tavallisesti vähän. Leukemian edetessä potilaille ilmaantuu kuitenkin infektioita, anemisoitumista, vuoto-oireita tai kookkaasta pernasta johtuvia oireita, ja tällöin on syytä aloittaa hoito. Yhdellä kladribiinihoitosarjalla saadaan vuosia kestävä täydellinen hoitovaste jopa 90 %:lle potilaista.

Tapio Nousiainen

Milloin tarvitaan kalsiumin määritystä?

Häiriöt elimistön kalsiumin aineenvaihdunnassa eivät ole kovin tavallisia, ja siksi ne käytännön lääkäristä saattavatkin tuntua vierailta. Seerumin kalsiumpitoisuuden määrittäminen ja tulkitseminen ei ole samanlaista arkipäivän rutiinia kuin esimerkiksi kaliumtasapainon tutkiminen. Kuitenkin erityisesti hyperkalsemia olisi tärkeää löytää ajoissa, koska useimmiten taustalla on sairaustila ja usein se voidaan hoitaakin. Näitä sairauksia ei löydetä, ellei kalsiumia osata tutkia oikeilta potilailta.

Heikki Saha

Elimistön nesteiden osoitusmenetelmiä

Kliiniseen laboratorioon tulee elimistön nesteistä näytteitä, joiden alkuperä on epäselvä. Näytteistä kysytään monesti ilman tarkempaa pyyntöä: Mitä dreenierite sisältää? Tavallisesti taustalla on vatsan alueen toimenpide ja halutaan tietää, onko vatsaontelon laskuputken erite virtsaa. Punktionesteiden saaliin laatua halutaan myös joskus varmistaa kemiallisella määrityksellä. Muita kliinisesti tärkeitä erotusdiagnostisia tilanteita ovat selkäydinnesteen osoittaminen ja lapsiveden osoituskoe.

Simo Pohjavaara, Aimo Harmoinen, Timo Kouri

Injisoitavat biomateriaalit Tapausselostus ja kirjallisuuskatsaus

Injisoitavilla biomateriaaleilla voidaan korjata pehmytkudoksia ja täyttää niiden puutoksia. Ihanteellista biomateriaalia ei ole vielä löydetty, ja valittavana onkin joukko biologisia ja alloplastisia biomateriaaleja. Biologisilla materiaaleilla, kuten kollageenilla ja hyaluronaanilla, saadaan aikaan vain tilapäinen hoitotulos. Injisoitavat alloplastit, kuten silikoni, taas aiheuttavat voimakkuudeltaan vaihtelevan vierasesinereaktion. Kudosteknologia on avaamassa uuden aikakauden pehmytkudosaugmentaatiossa.

Eero Waris, Matti Pakkanen, Jan Lassus, Nureddin Ashammakhi, Yrjö T. Konttinen

Sepelinhaju vuoteessa - hajuhallusinaatio posttraumaattisen stressihäiriön oireena

Erilaisten kriisitilanteiden psyykkisiä seuraamuksia on tutkittu viime vuosina runsaasti. Keskeisenä oirekuvana on posttraumaattinen stressihäiriö, jonka tunnistaminen on joskus vaikeaa ja johon ei vielä ole spesifistä hoitoa. Erilaisia lääkehoitoon yhdistettyjä lyhytterapioita on käytetty. Ennaltaehkäisevänä hoitona on yleistynyt psykologinen jälkipuinti, jonka pitempiaikaiset hoitavat vaikutukset ovat osoittautuneet ristiriitaisiksi. Artikkelissa kuvataan kirjoittajan vastaanotolle ohjattu potilas, joka sai hajuhallusinaatioita vielä yhdeksän vuotta kokemansa työtapaturman jälkeen.

Leena Korhonen