Pitkäaikaisesti sairaiden nuorten hoitoon sitoutuminen

Astmaa, epilepsiaa, diabetesta tai nivelreumaa sairastavat nuoret kokevat olevansa erilaisia kuin muut samanikäiset. Sairaus koetaan uhkaksi sosiaaliselle hyvinvoinnille. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin nuorten pitkäaikaissairaiden sitoutumista hoitoon ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Vain vajaa neljäsosa nuorista oli sitoutunut hoitoonsa hyvin. Normaaliuden tunne, ympäristön tuki ja hoidon positiivisten merkitysten ymmärtäminen auttoivat nuorta sitoutumaan paremmin pitkäaikaisen sairauden hoitoon. Parhaiten nuorilta onnistui säännöllinen lääkkeiden otto.

Helvi Kyngäs

Verenpainepotilas terveyskeskuksessa: hoidossa yhä parantamisen varaa

Kohonneen verenpaineen hoito on Suomessa viime vuosina edistynyt, mutta edelleenkin kuudella potilaalla kymmenestä hoitotasapaino on epätyydyttävä. Tutkimus verenpaineen hoidon kehityksestä terveyskeskuksissa osoittaa hoidon tulostason kansainvälisesti vaatimattomaksi. Lihavuus on entisestään yleistynyt tässä potilasryhmässä ja hoidon tehostamiseksi potilaille olisi laadittava laihdutusohjelma ja myös seurattava sen toteutumista. Sekä lääkkeettömässä että lääkehoidossa tarvitaan aktiivisempaa otetta.

Jorma Takala, Esko Kumpusalo Ja Työryhmä

Dementiaan liittyvien käytösoireiden lääkehoito

Dementiaan liittyviä käytösoireita on totuttu hoitamaan tavanomaisilla psykoosilääkkeillä ja bentsodiatsepiineilla. Kolinergisella vajaatoiminnalla on huomattava merkitys käytösoireiden synnyssä, ja Alzheimerin taudin hoitoon kehitetyillä asetyylikolinestraasin estäjillä onkin saavutettu positiivisia tuloksia käytösoireiden hoidossa.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä

Allergian ehkäisy - onko lapsen ruokavalion modifioinnista hyötyä?

Suomessa, kuten muuallakaan länsimaissa, ei ole tähän mennessä onnistuttu allergioiden ehkäisyssä yrityksistä huolimatta. Tutkimuksissa on todettu, että ainoastaan pitkä, 4 kuukauden kestoinen rintaruokinta ja vanhempien tupakoimattomuus ehkäisee lasten allergisia sairauksia. Näillä keinoilla on valitettavan vähäinen ehkäisevä vaikutus, ja sen on osoitettu toimivan niissä perheissä, joissa on tiedossa perinnöllinen taipumus allergisiin sairauksiin. Lapsen ruokavalion kaventamisesta ei ole pitävästi osoitettua hyötyä atopian ja astman ehkäisyssä.

Taina Harjumaaskola, Minna Kaila

Mikrobilääkkeet munuaisten taakkana

Mikrobilääkkeet ovat tärkeä äkillisiä munuaisvaurioita aiheuttava lääkeryhmä jo senkin takia, että niitä käytetään runsaasti. Akuutti tubulointerstitiaalinen nefriitti on mikrobilääkehoidossa ilmenevä allerginen reaktio. Suoran toksisen tubulusvaurion aiheuttavia mikrobilääkkeitä käytetään yleensä vain sairaalassa vaikeiden infektioiden hoitoon. Avohoidon lääkärin on syytä muistaa, että tetrasykliineitä doksisykliiniä lukuun ottamatta ei pidä antaa munuaisten lievääkään vajaatoimintaa sairastavalle. Tavalliset avohoidon lääkkeet trimetopriimi ja sulfatrimetopriimi suurentavat kaliumpitoisuutta tavanomaisina hoitoannoksinakin ja tämä voi johtaa riskipotilailla hyperkalemiaan.

Mirja-Liisa Aitio

Mahapantaleikkaus lihavuuden kirurgisena hoitona

40 kg/m2) on vakava terveysriski, johon liittyy lukuisia liitännäissairauksia ja lisääntynyt kuolleisuus. Konservatiivisten laihdutuskeinojen ongelmana on painon ylläpito ja huonot pitkän aikavälin hoitotulokset. Sairaalloisen lihavuuden kirurgisen hoidon pitkäaikaistulokset ovat merkittävästi parempia kuin konservatiivisten hoitojen tulokset. Viime vuosina mahapanta eli gastric banding -leikkaus on vaikuttanut lupaavalta, koska siinä ei puututa ruoan normaaliin kulkureittiin ja se on purettavissa.

Elina Pirinen, Antti Alakärppä, Eero Poikolainen, Matti Pääkkönen, Tuula Kiviluoto, Leena Mykkänen, Esko Alhava

Lyhyesti: Siedätyshoidosta apua allergikon keuhko-oireisiin

Britit tutkivat huonepölypunkille herkkien 44 nuhapotilaan aineistossa, auttaako spesifinen siedätys nimenomaan keuhkoputkien herkkyyteen metakoliinialtistuksessa. Tutkimus oli satunnaistettu ja lumekontrolloitu. Vuoden hoidolla saatiin FEV1-tasoa 20 % laskevan metakoliiniannoksen määrä suurenemaan aktiivihoitoa saanessa ryhmässä 2,9-kertaiseksi; kahden vuoden tulos oli 4-kertainen annos (95 %:n luottamusväli 2,9-5,7, p < 0,001), kun taas lumehoitoa saaneella ryhmällä ei muutoksia todettu. Normaali metakoliinialtistuksen tulos hoidon loputtua saatiin puolella aktiivihoitoa saaneista, ja ero oli selvä (p < 0,0001). Aktiivista siedätystä saaneista kenellekään ei kehittynyt astmaa, 9 %:lle verrokeista kylläkin. Tulokset antavat ymmärtää siedätyshoidon tehon hyväksi astmaoireiden ja löydösten eston suuntaan ainakin, kun kyseessä ovat valikoidut, yhdelle allergeenille herkät ympärivuotisista oireista kärsivät potilaat.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Influenssarokotus pienentää sydäninfarktin uusiutumisriskiä

Teksasilaiset kollegat selvittivät 218 sepelvaltimotautipotilaan aineistossa infarktin uusiutumisen ja influenssarokotuksen suhdetta. Kaikilla potilailla oli aiemmassa anamneesissaan yksi infarkti, puolella potilaista infarkti oli uusiutunut tutkimusvuoden aikana. Uuden infarktin saaneista 47 % ja ilman infarktia selvinneistä 71 % oli rokotettu tutkimusvuotena. Rokotettujen riskisuhde infarktin uusinnan suhteen oli 0,33 rokottamattomiin verrattuna. On mahdollista, että influenssavirusinfektio suurentaa tulehdussolujen määrää ateroomaplakeissa. Koe-eläimillä tästä on jo saatu todisteitakin.

Matti Viljanen

Kännykän käyttö ei lisää aivosyöpää

Kaikkihan olemme seuranneet keskustelua, aiheuttaako kännykän käyttö aivosyöpää. Teoreettisia argumentteja on puolesta ja vastaan, mutta kovaa dataa on niukalti. Arvostetun National Institutes of Healthin toimeksiannosta tehdyn laajan amerikkalaistutkimuksen tulokset ovat rauhoittavia. Tutkimuksessa verrattiin 782 aivosyöpäpotilaan ja 799 verrokin kännykänkäyttöä (tapaus-verrokkitutkimus). Tutkimus kattoi vuodet 1994-98. Kännykän käyttöä arvioitiin tutkittavien kertoman mukaan, haastattelut tehtiin henkilökohtaisesti.

Robert Paul

Uusi lääke kuumiin aaltoihin

Kuumat aallot ovat tunnettu menopaussin ongelma, jota hoidetaan estrogeenisubstituution ohella gestageeneilla ja monilla ei-hormonaalisilla aineilla. Kuitenkaan potilaille, joille estrogeenit ovat vasta-aiheisia tai jotka eivät itse halua niitä käyttää, ei tunnu vielä löytyneen tehokasta hoitoa. Venlafaksiini, serotoniinin ja noradrenaliinin aineenvaihduntaan vaikuttava masennuslääke, on uusin yhdiste ei-hormonaalisessa kuumien aaltojen lääkejoukossa, johon ovat aiemmin päässeet mm. E-vitamiini, klonidiini, fenobarbitaali, ergotamiini ja metyylidopa.

Pertti Kirkinen