Ajan­kohtai­sta

Pääministeri Paavo Lipponen: Terveydenhuollon henkilöstö työskentelee jo äärirajoilla

– Terveydenhuollon toiminta on Suomessa tehokasta. Viime vuosina toiminnan tehostuminen on perustunut korkeaan ammattitaitoon, talkoohenkeen ja erittäin motivoituneeseen henkilökuntaan. Työn tuottavuus nousi kymmeniä prosentteja viime vuosikymmenellä. Tehokkuudella on toki rajansa. Merkittävä osa henkilökunnasta työskentelee jo suorituskykynsä äärirajoilla. Uupumisen uhkaa lisää paheneva työvoimapula, sanoi pääministeri Paavo Lipponen puhuessaan Joensuun keskussairaalan laajennusosan vihkiäisissä helmikuun puolivälissä.

Hän totesi, että suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on poikkeuksellisen halpa.

– Terveydenhuollon BKT-osuus, 6,7 prosenttia, on yksi OECD-maiden pienimmistä. Laatu on kuitenkin parhaasta päästä. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on jo perusteiltaan tehokkaampi kuin useissa muissa maissa. Yhdysvalloissa terveydenhuoltomenot ovat BKT-osuutena Suomeen verrattuna kaksinkertaiset, mutta kaikki eivät saa kunnollista palvelua. Lipponen ennakoi, että maamme terveydenhuollolle häämöttää tulevaisuudessa vaikeuksia.

– Palvelujärjestelmä on ihmisille liian pirstaleinen. Hoitokäytännöt ja hoidon saatavuus vaihtelevat maan eri osissa. Pienimmissä terveyskeskuksissa lääkärit eivät voi edes jatkokouluttautua sijaisjärjestelyjen vaikeuden takia. Vaikka hoitotoimenpiteitä tehdään aiempaa enemmän ja tehokkaammin, ovat jonot pitenemässä. Potilaita makaa ylipaikoilla sairaaloiden käytävillä, psykiatrisia palveluja puuttuu ja vanhusten pitkäaikaishoito kangertelee. Nyt tarvitaan näkemyksiä ja johtajuutta terveydenhuoltojärjestelmän kaikilla tasoilla.

Lipponen totesi, että tulevaisuudessa kuilu palvelutarpeiden ja käytössä olevien voimavarojen välillä levenee vääjäämättä. – Yli 65-vuotiaita on Suomessa tänään noin 800 000, mutta 2020-luvulla heitä on jo yli 1 200 000. Samana aikana yli 80-vuotiaiden määrä kolminkertaistuu. Vaikka seniorikansalaiset ovat vuosi vuodelta terveempiä, heijastuu ikärakenteen muutos voimakkaasti palvelutarpeeseen. Kalleinta vanhusten hoidossa on viimeisten elinvuosien pitkäaikaishoito.

Hänen mielestään terveydenhuoltoon tarvitaan enemmän rahaa myös siksi, että terveydenhuollon mahdollisuudet kasvavat. – Palvelutarpeella ei ole ylärajaa. Mitä enemmän palveluja on tarjolla, sen enemmän niitä tarvitaan. Uusi teknologia on tehokasta ja vaikuttavaa, mutta usein – vaikka ei aina – myös kallista. Siksi sen vaikutukset riippuvat paljolti siitä, miten laajasti sitä on mahdollista soveltaa. Hän jatkoi, että tutkimus tuottaa meille jatkuvasti uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja.

– Samalla ristiriita käytössä olevien voimavarojen ja mahdollisuuksien välillä voimistuu. Lipposen mielestä on jatkossa terveydenhuollon ongelmien ratkaisu yhä vaikeampaa.

– Terveydenhuollon voimavaroja voidaan kasvattaa käyttämällä lisää joko julkista tai käyttäjien omaa rahaa. Kansalaisten omavastuuosuutta ei kuitenkaan ole helppo lisätä, sillä eniten sairastavat vähävaraiset. Kotitalouksien maksuosuus on Suomessa jo nyt huomattava. Rahaa tulee siirtymään terveydenhuoltoon yhteiskunnan muilta sektoreilta, mutta tämäkään ei ole helppoa, sillä lähes kaikilla aloilla on omat hyvin perustellut tarpeensa.

Hänen mukaansa järjestelmän toimimisen avainkysymyksiä ovat terveydenhuoltohenkilöstön jatkuva koulutus, riittävät kannustus- ja palkitsemisjärjestelmät sekä oikea henkilökuntamitoitus.

MIKA VEHKASAARI

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030