Ensihoidon yhteisopetus lääketieteen ja ammattikorkeakoulun ensihoitaja-opiskelijoille Helsingin yliopistossa

Ensihoito on ryhmätyötä, ja katkeamaton hoitoketju tapahtumapaikalta lopulliseen hoitopaikkaan auttaa hätätilapotilasta kaikkein parhaiten. Tällöin vaaditaan toisten ammattiryhmien tietotaitotason sekä toimintatapojen tuntemusta. Suomessa ei ole aikaisemmin ensihoidossa integroitu yhteen ammattikorkeakoulu ja yliopisto-opiskelua. Nyt toteutettu lääketieteen ja ensihoidon opiskelijoiden ensihoidon kurssi antoi rohkaisevia kokemuksia yhteisopetuksesta.

Olli Väisänen, Pekka Tarkkila, Leena Mildh, Per Rosenberg

Itsemurha potilasvahinkona

Potilasvahinkolain perusteella korvataan hoidon laiminlyömisestä (so. riittämättömästä hoidosta) aiheutunut henkilövahinko. Näin ollen myös selkeästi itsemurha-alttiin potilaan hoitamatta jättämisestä seurannut kuolema saattaa tulla korvattavaksi potilasvahinkona. Kun itsemurha tai sen yritys on kuitenkin yksilön itsensä aktiivisesti toteuttama ja hänen tahdostaan riippuva tapahtuma, on käytännössä usein vaikeaa osoittaa potilasvahinkolain säännösten edellyttämää syy-yhteyttä hoidossa tapahtuneiden puutteellisuuksien tai laiminlyöntien ja itsemurhapäätöksen välillä. Jotta itsemurhaa tai sen yritystä voitaisiin pitää potilasvahinkolain säännösten nojalla korvattavana henkilövahinkona, tulisi annetun hoidon puutteellisuuksien lisäksi voida osoittaa, että itsemurha tai sen yritys olisi ollut estettävissä.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Sähköinen kauppa ja EU:n uusi terveysohjelma - haasteet CP:n aktiviteeteille vuonna 2001

Uusi vuosi aloitti toisen ja samalla viimeisen puheenjohtajuuskautemme Euroopan lääkäreiden pysyvässä komiteassa (CP). Vuoden ensimmäisessä CP:n työvaliokunnan (Executive Committee EC) kokouksessa CP:n puheenjohtaja Markku Äärimaa esitteli EU:n seuraavaa terveysohjelmaa ja sen luomia toimintamahdollisuuksia. Muita merkittäviä uusia tavoitteita vuonna 2001 ovat terveydenhuollon sähköisen kaupan ohjeiston kokoaminen Euroopan tasolla ja Lääkärikoulutuksen neuvoa-antavan komitean (ACMT) tehtävien siirtäminen CP:n vastuulle.

Mia Mäkinen

Oppikirja lasten elinsiirroista

Kymmenen viime vuoden aikana lasten elinsiirtojen kasvanut lukumäärä ja sen myötä lisääntynyt kokemus on johtanut kliinisten tulosten jatkuvaan paranemiseen. Elinsiirtojen tarve lapsuusiässä olevilla potilailla on huomattavasti pienempi kuin aikuisilla ja siksi kliinisten tutkimustulosten saaminen on hitaampaa. Vaikka siirtoaiheiden, leikkaustekniikoiden, hylkimiseen liittyvän immunologian ja lääkityksen pääperiaatteet ovat paljolti yhteneväisiä sekä lapsi- että aikuispotilailla, on lapsilla lukuisia erityispulmia, joita ei aikuispotilailla esiinny. Siksi onkin lasten elinsiirtojen parissa työskenteleville tervetullutta, että monipuolinen ja kattava lasten elinsiirtoja käsittelevä oppikirja on ilmestynyt.

Kai Rönnholm

Lastentautien nopeasti uudistettu oppikirja

Ensimmäisen suomenkielisen lääketieteen opiskelijoille tarkoitetun lastentautien oppikirjan 2. uudistettu painos julkistettiin lähes tasan kaksi vuotta ensimmäisen jälkeen. Painoksen loppuminen näin nopeasti osoittaa, että lastentaudit on tärkeä lääkärin osaamisen alue sekä opiskelijoille että myös käytännön lääkäreille. Varmastikin menekkiä on lisännyt se, että kirjan sisältö on päivitetty niin ajan tasalle kuin mahdollista ja että kaikki kirjoittajat ovat alansa tunnettuja suomalaisia asiantuntijoita. Kirjan toimittajille on annettava tunnustus nopeasta toiminnastaan sekä toteutetuista uudistuksista ja muutoksista, jotka selvästi ovat lisänneet ja tehostaneet oppikirjan kohdentumista tarkoitukseensa.

Risto Lappi

NNT-luku ja sen luottamusvälit

NNT on selkeä ja hyvä tapa ilmoittaa hoitojen tehoja ja sille voidaan aina laskea luottamusvälit, mutta sen tulkinnassa pitäisi olla malttia ainakin sen aikaa, kunnes tästä käsitteestä tulee kliinikoille tuttu ja arkipäiväinen hoitojen tehon kuvaaja, kirjoittaa professori Matti Uhari.

Matti Uhari

Ongelmia ideaalisen verenpainetason saavuttamisessa

Kun intramuraalinen stressi on osoitettu tärkeäksi ateroskleroottista prosessia edesauttavaksi tekijäksi (1), on helppo ymmärtää, että huonoillakin verenpainelääkkeillä voidaan saavuttaa hyviä pitkäaikaistuloksia.

Timo Töysä

Tehokkuusko kirosana?

Kollega Tapio Silvennoinen kommentoi Lääkärilehden (SLL 4/2001) tällä palstalla Helsingin Sanomien 15.1. julkaisemaa haastatteluani.

Risto Ihalainen

On puhuttava siitä mistä vaikenemme

Luettuani Kari Pylkkäsen arvion Yrjö Uurtamon kirjasta On puhuttava siitä mistä vaikenemme. Martti Siiralan ajatuksia elämästä (SLL 4/2001) en voinut olla hämmästymättä väitettä, että mytologisella ilmaisulla pyytää - metsästää - olisi jotain tekemistä suomalaisen alemmuuskompleksin kanssa. Karhuemolta pyydettiin loitsussa lupa karhun kaatoon, ja näin osoitettiin kunnioitusta. Vaikea on kuvitella, että karhunkaatajaveljet Pohjanlahden läntisellä puolella olisivat menetelleet sen ylimielisemmin. Silloin kun sana pyytää sai muinaisen merkityksensä, uskon niin venäläisen, ruotsalaisen kuin suomalaisenkin olleen yhtä rähmällään - luontoon päin. Samaa kunnioitusta enää harvoin tapaa.

Matti Vaittinen

Lakkovaroitukset jätettiin KT:lle ja valtakunnansovittelijalle

Liiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa ja puheenjohtaja Heikki Pälve kävivät jättämässä lakkovaroituksen valtakunnansovittelija Juhani Saloniukselle 1.2.2001 kello kymmeneltä aamulla. Ennen käyntiä valtakunnansovittelijan luona vietiin lakkovaroitus Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle. Sen vastaanottivat sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelussuhdeasioiden neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka ja yleisten palvelussuhdeasioiden neuvottelupäällikkö Heikki Saipio.