VATT:n tutkimus: Suomi selviää jatkossa hyvin hoivapalvelujen kustannuksista

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen vastavalmistunut tutkimus rauhoittelee keskustelua hoivapalvelujen kustannuksista. Sen mukaan kustannukset eivät ryöstäydy käsistä, vaikka väestö ikääntyy.

Suvi Sariola

Mänttä ja Vilppula toteuttavat ensimmäisen terveydenhuoltoalueen

Mänttään ja Vilppulaan kaavailtu uudentyyppinen terveydenhuoltoalue toteutuu. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus kannattaa Mäntän ja Vilppulan terveyspalvelujen järjestämistä Stakesin kehittämispäällikön Markku Pekurisen ehdottamalla tavalla.

Oulussa yritetään selvittää: Miten pitää silmälääkärit sairaalassa?

Oulun yliopistosairaalan silmäklinikassa viritetään hanketta, jonka avulla silmälääkärit saataisiin paremmin pysymään sairaaloissa. Samaan päämäärään on tähänkin mennessä pyritty monin keinoin: parannettu palkkaa, kannustettu koulutukseen, annettu vapaat kädet työn suunnittelussa ja muutettu johtamistapaa. Selvitykset osoittavat työtyytyväisyyden paranevan koko ajan, mutta siitä huolimatta silmäklinikan ovi käy ja lääkäreitä lähtee yksityissektorille.

Suvi Sariola

Erot liikunnassa näkyvät jo alle kouluikäisillä

Kuusivuotiaiden liikunta-aktiivisuutta tutkittiin Turussa STRIP-tutkimuksen (Sepelvalvimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti) yhteydessä. Lapsille annettiin nilkkaan kiinnitettävä aktometri, joka rekisteröi lapsen liikkumista. Vanhemmat merkitsivät mittarin lukemat muistiin. Lisäksi mitattiin lapsen pituus, paino, verenpaine, kokonaisenergiansaanti sekä seerumin rasva-arvot. Tutkimuksessa todettiin, että lasten fyysisessä aktiivisuudessa oli suuria yksilöllisiä eroja: vähiten liikkuva lapsi liikkui vain neljäsosan siitä, mitä aktiivisin lapsi. Pojat liikkuivat enemmän kuin tytöt, ja vuodenaikojen välillä oli huomattavia vaihteluja kesäkuukausien hyväksi. Kehon painoindeksi oli merkitsevästi yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen. Sydän- ja verisuonitautiriskin kannalta tutkijat ovat huolissaan näin suurista eroista fyysisessä aktiivisuudessa, sillä erityisesti fyysinen liikkumattomuus on suhteellisen pysyvää.

Raiskatun ensihoidosta ohjeet

Seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneen ihmisen hoitaminen heti ensivaiheessa hyvin on monimutkainen ja vaativa tilanne. Hoitotilanne on myös ahdistava tapahtuma sekä seksuaalisen väkivallan uhrille että hoitohenkilökunnalle.

Hormonikierukka kohdunpoistoa taloudellisempi

Runsaiden kuukautisvuotojen hoito tulee hormonikierukalla noin kolme kertaa halvemmaksi kuin kohdunpoistolla. Tämä ilmenee yliopistollisten naistenklinikoiden ja Stakesin yhteisestä VUOKKO-tutkimuksesta. Vuoden kestäneen hoitoseurannan tulokset raportoitiin tuoreessa Lancetissa.

Miten väestövastuinen terveyskeskus vastaa tyypin 2 diabeteksen hoidon haasteisiin?

Imatran terveyskeskuksen hoidossa vuonna 1999 olleiden tyypin 2 diabeetikoiden hoitotasapainoa koskeva tutkimus osoittaa, että väestövastuisella hoitojärjestelmällä on valmiudet tavoitteiden mukaiseen tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Sekä potilaiden sokeritasapainoa että sydän- ja verisuonitautisairastuvuuden vaaratekijöitä seurattiin melko kattavasti, mutta sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriskin (kohonnut verenpaine, lipidihäiriöt, veren hyytymishäiriö) hoidossa oli selviä puutteita. Tutkimuksessa tuli esille sukupuolten kesken eroja, jotka olisi hyvä käytännön työssä tiedostaa.

Jarmo Miettinen, Annaleena Friman, Mauno Vanhala

T-solulymfoomat: WHO:n luokitus, kliiniset piirteet ja hoitoperiaatteet

Länsimaissa non-Hodgkin-lymfoomista 10-15 % on T-soluisia. Viime aikoina tämän ryhmän lymfoomien diagnostiikka on tarkentunut, mikä saattaa auttaa myös hoidon kehittelyssä. REAL-luokituksen pohjalta on valmistunut tuore WHO:n lymfoomaluokitus.

Martine Vornanen, Esa Jantunen

Omaisen haastattelu tärkeä muistihäiriöpotilaan tutkimuksessa

Potilaan omaisen tai läheisen haastatteleminen on olennainen osa muistihäiriö- ja dementiapotilaan tilan arviointia sekä oirediagnoosia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyt muistikysely, joka on tarkoitettu potilaan omaisen tai läheisen täytettäväksi. Kyselyn tarkoitus on toimia apuvälineenä muistipotilaan tilanteen selvittämisessä perusterveydenhuollossa. Sen avulla voidaan lyhyessä ajassa kerätä olennaista tietoa muistihäiriön luonteesta, vaikeusasteesta ja käytännön haittaavuudesta. Kyselyn kysymyksiä tarkastellaan suhteessa keskeisiin dementoiviin sairauksiin ja niiden erotusdiagnostiikkaan.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä Veijo Pulliainen, Pekka Kuikka, Juhani Salo, Petteri Viramo, Timo Erkinjuntti

Mielensisäisen vuoropuhelun kehitys psykoanalyyttisessä psykoterapiassa

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata psykoanalyyttisessa psykoterapiassa tapahtuvia hoidollisia muutoksia sisäisen dialogin eli vuoropuhelun kehittymisen avulla. Sisäisellä vuoropuhelulla tarkoitan terapiaprosessin sisäistämistä toistuvien terapiatuntien aikana niin, että ulkoisesta vuoropuhelusta terapeutin ja potilaan välillä tulee vastaava potilaan sisäinen rakenne. Näin kehittyy terapeuttisessa vuoropuhelussa potilaan kyky tunnistaa itsensä ja terapeutin erillisinä tuntevina, ajattelevina sekä itseä ja toista heijastelevina yksilöinä, joilla on omaehtoinen sisäinen maailmansa.

Matti Keinänen