Marja-Leena Laakso: Äidin ja lapsen kommunikointi ennustaa kielenkehitystä

Jyväskylässä vuodesta 1993 käynnissä olleessa laajassa pitkittäistutkimuksessa selvitettiin yli kahdensadan lapsen esikielellisiä taitoja ja niiden kykyä ennustaa myöhempää kielellistä kehitystä. Siinä kehitettiin myös tutkimusmenetelmiä ongelmien havaitsemiseksi.

Prof. Hannu Lauerma: Hypnoosin käyttöä pitäisi säädellä lailla

– Turussa tehdyssä kokeessa todettiin hypnoosiin menneen koehenkilön korvien kautta kuultavien äänine aiheuttama aivosähköinen vaste hyvin vaikuttavalla tavalla. Hieman myöhemmin julkaistiin PET-kameralla kuvannettu hypnoosilla kokeellisesti aiheutettu halvausoire. Tuoreimmassa julkaisussa todettiin, että kun koehenkilöille näytetään harmaata kuvaa, jossa heidät on suggeroitu näkemään värejä, aktivoituu väriaistimuksista vastaava aivojen osa aivan kuin kuin värien näkemisessä, kertoo professori Hannu Lauerma Turun yliopistosta.

Pitäisikö perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistää?

Huhtikuun alussa 1972 voimaan astunut Kansanterveyslaki kokosi yhteen aiemmin eri laeilla kuntien tehtäväksi säädettyjä terveydenhuollon toimia. Vaikka sairaanhoidon historia maassamme on pitkä, vasta 1980-luvun lopulla muutettu erikoissairaanhoitolaki yhdisti sairaanhoitojärjestelmämme nykyiselle parinkymmenen sairaanhoitopiirin pohjalle. Näiden kahden lain varaan rakentuneiden hoito-organisaatioiden tarkoituksenmukaisuus on kyseenalaistettu viime aikoina yhä useammin. Kriittisyyden ytimenä on näkemys, että hallinnollinen raja aiheuttaa ja pitää yllä monia potilaiden hoidon järjestämistä ja hoitoon osallistuvien yhteistyötä vaikeuttavia ongelmia. Samaan ongelmavyyhteen on nyttemmin niputettu myös lukuisat kokonsa puolesta huonosti toimivat, parin kolmen lääkärin terveyskeskukset, jotka ovat seurausta viime vuosikymmenen terveyskeskuskuntayhtymien hajoamisista.

Taito Pekkarinen

Bör primärvården och specialsjukvården slås ihop?

Genom folkhälsolagen som trädde i kraft i början av april 1972 sammanfördes verksamheter inom hälso- och sjukvården som tidigare med stöd av olika lagar ålagts kommunerna. Fastän sjukvården har en lång historia i vårt land var det först genom den reviderade lagen om specialiserad sjukvård i slutet av 1980-talet som landets sjukvårdssystem samlades inom dagens omkring tjugo sjukvårdsdistrikt. Det ändamålsenliga hos vårdorganisationerna som utformats enligt de nämnda två lagarna har på senare tid allt oftare ifrågasatts. Kritiken utgår huvudsakligen från uppfattningen att den administrativa gränsen orsakar och upprätthåller ett flertal problem som komplicerar samarbetet för dem som deltar i att organisera och behandla patienter. I samma problemhärva ingår numera även ett antal hälsocentraler med ett par, tre läkare som på grund av sin begränsade bemanning fungerar otillfredsställande och har kommit till som en följd av att hälsocentralsamkommuner splittrats under det senaste decenniet.

Taito Pekkarinen

Kaija Hartiala nousee Turun apulaiskaupunginjohtajaksi Tämä on upea kaupunki!

Lastentautien erikoislääkäri Kaija Hartiala on usein joutunut ihmettelemään väheksyviä kommentteja rakkaasta kotikaupungistaan Turusta. Nyt kun hän astuu apulaiskaupunginjohtajan virkaan, aikoo hän omalta osaltaan luoda Turulle sellaista mainetta, jonka se on todella ansainnut.

Ulla Järvi

Kuopion terveystoimi selvitti: Mihin lääkärin työpäivä kuluu?

Kuopion kaupungin avohoidon ja terveyskeskuksen lääkärit käyttivät 75 % työajastaan varsinaiseen potilastyöhön. Vastaava osuus Lahdessa oli 65 %.

Riitta Eskola

Helsingin yliopisto suosittaa: Tutkimusetiikka oppiaineeksi

Tutkimusvarojen väärinkäyttö on viime aikoina noussut median silmätikuksi, mutta tutkimukseen liittyy monia muitakin eettisiä ongelmia. Yliopistot ovat nyt herättelemässä tutkimuseettistä keskustelua.

Maud Kuistilan palkinto professori Kalervo Väänäselle

Professori Kalervo Väänänen on syntynyt vuonna 1952 ja toiminut solu- ja kehitysbiologian apulaisprofessorina Oulun yliopistossa, lääketieteellisen solubiologian professorina Upsalan yliopistossa ja vuodesta 1998 lähtien solubiologian professorina Turun yliopistossa. Hän on virkansa ohella toiminut vuodesta 1998 alkaen Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan varadekaanina ja vuodesta 1999 Turun BioCityn tieteellisenä johtajana. Lisäksi hän on valtakunnallisen tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkijakoulun johtaja. Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan jäsenenä hän oli 1992-97, ja sen biolääketieteen jaoksen puheenjohtajana 1995-97.

Työsuojelurahastolta 51 miljoonaa työympäristön parantamiseen

Työsuojelurahasto myönsi vuonna 2000 tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaan yhteensä 51,2 miljoonaa markkaa. Summa on 11,3 miljoonaa edellisvuotta suurempi.

Akatemia alkaa maksaa yleiskustannusosuutta

Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa ja tutkimusviroissa otetaan käyttöön yleiskustannusosuus tammikuun ensimmäisen päivän jälkeen tehdyissä rahoituspäätöksissä. Yleiskustannusosuuden tehtävänä on kattaa tutkimuksen perusedellytyksistä aiheutuvia kustannuksia, kuten huoneisto-, laite, laboratorio-, puhelin-, posti-, kopio-, kirjasto-, kaukolaina- ja atk-kustannuksia.