Parannus lääkkeiden tuoteselosteisiin Yhdysvalloissa

Yhdysvaltojen lääkevalvontavirasto (FDA, Food and Drug Administration) on jo pitempään esittänyt huolestuneisuutensa lääkinnällisistä virheistä, joiden lasketaan aiheuttavan maassa noin 98 000:n ihmisen kuoleman vuosittain (Suom Lääkäril 2000;55:3578). Yksi syy virheisiin ovat monimutkaiset, pitkät ja vaikeasti luettavat lääkevalmisteiden tuoteselosteet, jotka johtavat erehdyksiin reseptinkirjoituksessa. Lääkevalvontavirasto esittää uutta selkeätä rakennetta tuoteselosteisiin ja uskoo sen parantavan tilannetta. Lääkkeiden tuoteselosteisiin lisätään jatkossa erityinen johdanto, joka kertoo lyhyesti valmisteen tärkeimmät erityispiirteet (highlights). Nämä mm. reseptinkirjoittamisen kannalta olennaiset asiat ovat siten helposti ja nopeasti löydettävissä muuten monimutkaisesta tuoteselosteesta. Valmisteen lyhyessä erityispiirteitä luettelevassa osassa viitataan yksityiskohtaisempiin tietoihin muualla tuoteselosteessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Asiakaspalvelukeskuksia myös terveydenhuoltoon

Terveydenhuollon ulkopuolisilla palvelualoilla kehityksen päälinjoihin ovat kuuluneet itsepalvelun lisääntyminen ja etenkin viime aikoina asiakaspalvelu- tai yhteyskeskusten perustaminen. Jokaiselle tutun itsepalvelun lisääntymisen seurauksena on ainakin ollut se, että yritykset ovat lisänneet palveluja ilman vastaavaa henkilöstön lisäystä. Tuottavuutta on siis parannettu. Asiakaspalvelukeskusten idea on se, että etenkin määrämuotoiset palvelut voidaan keskittää ja palvelun laatua ja tuottavuutta voidaan parantaa käyttäen puhelinratkaisuja ja asiakastietojen hallinnan atk-järjestelmiä. Näillä toimenpiteillä myös perinteisillä henkilötyövaltaisilla aloilla on voitu vastata kasvaneeseen kysyntään kustannustehokkaasti ja useimmiten myös palvelun laatua parantamalla. Viestintäteknologian mahdollistamana asiakaspalvelukeskuksia on perustettu eri puolille Suomea tai toimintaa hoidetaan jopa toisesta maasta käsin.

Esa-Matti Tolppanen

Päihdelinkki tukee terveysneuvontaa Nettipalvelussa päivittäin 500 kävijää

Onko kaksi lasia viiniä päivässä jo liikaa? Kaverit sanovat, ettei ekstaasi mitään aivoja tuhoa, kuinkahan on? Netistä löytää vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin helposti.

Ulla Järvi

Ikäkuljettajan turvallisuus - kysely lääkäreille

Väestö ikääntyy kaikissa länsimaissa. Keskimääräinen elinikä on pidentynyt ja syntyvyys pienentynyt. Väestöennusteen mukaan iäkkäiden ihmisten osuus Suomen väestöstä on suurimmillaan vuonna 2030, kun suuret ikäluokat saavuttavat vanhuusiän. Silloin iäkkäiden osuus ylittää maassamme miljoonan. Joka neljäs kansalainen on tuolloin iältään yli 65-vuotias. Yhteiskuntamme myös autoistuu voimakkaasti. Useimmilla suuriin ikäluokkiin kuuluvilla on ajokortti, eli vuonna 2030 saattaa joka kolmas kuljettaja olla ikäkuljettaja.

Sirpa Rajalin, Leena Sipinen

Massmedier, kriskommunikation och skadeprevention - viktiga kunskapsfrågor för läkare inom hälso- och sjukvården

Autentiska bilder av pågående losstagningsarbete på en olycksplats innebär svåra kränkningar av offer och andra drabbade, närstående och vittnen. Läkare behöver mer kunskap om journalistiska arbetsmetoder i krissituationer. För journalister och fotografer behövs utbildning och medverkan i katastrofövningar. Offer och andra drabbade vid olyckor och katastrofer borde informeras om sina möjligheter att lämna klagomål på massmediernas bevakning och arbetsmetoder. En patient som upplevt en traumatisk händelse har dock en begränsad möjlighet att få sin sak prövad eftersom opinionsnämnden för massmedier inte behandlar klagomål som är äldre än tre månader.

Jörgen Lundälv

Namibian lääkintävälineitä kuntoon Suomen tuella

Namibian vaikeaa lääkintävälinetilannetta pyrkii helpottamaan Suomen ulkoministeriön rahoittama terveys- ja sosiaalisektorin kehitysohjelma. Alunperin hallinnon parantamista varten aloitettu kahdenvälinen kehitysapuhanke ottaa huomioon jatkossa myös nyt esiin nousseen käytännön ongelman. Terveydenhuoltopiireihin on tarkoitus hankkia omat laitteistoasiantuntijat, mikä tietää välineistölle huomattavasti nykyistä pidempää elinikää.

Santtu Natri

GEML - bioinformatiikan työkalu tiedonvaihtoon

Nature julkaisi ensimmäisen kokonaisen kasvigenomin sekvenssin webbisaitillaan käyttäen tiedon esittämiseen GEML-notaatiota.

Erkki Karjalainen

En läkares dilemma

Höstdagen var varm och fuktig. Vi var på en stilla eftermiddagspromenad med vår lilla hund och befann oss redan på tre-fyrahundra meters avstånd från hemporten när jag plötsligt upplevde en stark trötthetskänsla. Benen kändes som bly, jag kände mig lätt yr och fann att sensationen påminde om vad som föregår en våldsam, imperativ diarré. Magen gav dock inga signaler och då vi spatserade i långsam takt under småprat märkte min hustru ingenting. Tröttheten ökade och nu bröt svetten fram i pannan.

Fredrik Rejman

Lääkekehityksen uusia tuulia

Molekyylibiologinen tutkimus on jo lyönyt itsensä läpi uusien lääkeaineiden kohdemolekyylien metsästyksessä: Nykyisin käytössä olevat lääkeaineet vaikuttavat arviolta vain noin viiteensataan kohdemolekyyliin. Genomiprojektin seurauksena on kuitenkin löydetty jo erään arvion mukaan noin kymmenentuhatta sellaista geeniä, joiden pohjalta rakentuvat valkuaisaineet vaikuttavat soveliailta lääkeaineiden vaikutuskohteilta.

Juha Laurén

Erään biotekniikkayrityksen tarina

Arthur Kornbergin The golden helix tarjoaa henkilökohtaisen näkemyksen biotekniikan alan teollisuuden synnystä. Kornberg sai vuonna 1959 Nobelin palkinnon DNA:n toimintojen uraauurtavasta kartoittamisesta. Myöhemmin hän oli perustamassa DNAX-yritystä.

Juha Laurén