Uutta tietoa osteoimmunologiasta

Immuunijärjestelmän vaikutuksista luukudoksen muodostumiseen ja hajoamiseen on viime vuosina tehty monia mielenkiintoisia havaintoja. Aihe vaikuttaa sen verran laajalta, että sille on esitetty otsikossa esiintyvää nimeäkin. Jo ammoisista ajoista on tiedetty, että infektio tai steriilikin tulehdus voivat aiheuttaa lähellä sijaitsevissa luissa vaurioita. Jokin aika sitten todettiin, että merkittävä tekijä luuvaurioiden synnyssä on aktivoituneiden T-solujen tuottama molekyyli, joka sitoutuu osteoklastien pinnassa olevaan RANK-reseptoriin (receptor activator of nuclear factor -kB). Tämä RANK-ligandi (RANKL) stimuloi osteoklastien kypsymistä ja toimintaa ja aiheuttaa sitä kautta luukudoksen liukenemista.

Matti Viljanen

Hoidetaanko tukevia turhaan astman vuoksi?

Australialaiset keräsivät 1 971 valkoihoisen astmaatikoksi diagnosoidun aikuisen tiedot vuoden ajalta; tutkimus perustui kyselyyn lääkärin tekemästä astmadiagnoosista, oireista ja lääkityksestä ym. ja tämän lisäksi selvitettiin tietoja kliinisfysiologisista mittauksista ja ruumiinrakenteesta. Todettiin, että huomattava lihavuus (BMI > 35 kg/m2) oli selvä riskitekijä sille, että potilaalla oli astmadiagnoosi (OR 2,04) tai hän oli käyttänyt astmalääkkeitä (OR 2,83), mutta yhteyttä ei voitukaan todeta hengitysteiden hyperreaktiivisuuteen. Tulokset suhteutettiin atopian esiintymiseen, ikään, sukupuoleen ja sukuanamneesiin. Lihavuuden aihettamaa FEV1:n ja FVC:n laskua todettiin, mutta näiden suhde ja esimerkiksi PEF-arvot eivät poikenneet normaalipainoisten arvoista. Toisaalta taas alipainoisilla (BMI < 18,5 kg/m2) kävi päinvastoin: heillä oli enemmän oireita ja lisääntynyttä hengitysteiden reaktiivisuutta sekä astmaan sopivia ventilaatiofunktioiden löydöksiä, mutta hoidon kattavuus oli samaa tasoa kuin normaalipainoisilla.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Britit MPR-mylläkässä

Pari vuotta sitten Lancet julkaisi kohua herättäneen tutkimuksen, jossa väitettiin MPR- eli tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen aiheuttavan autismia ja koliittia. Uudessa jo ennakkoon median rummuttamassa katsauksessaan tutkijapari Wakefield ja Montgomery lyö lättänäksi MPR-rokotteen turvallisuustutkimukset. Hyökkäyksen kohteena on etenkin rokotteiden yhdistelmä. BMJ:n pääkirjoituspalstalla yritetään nyt järkeistää keskustelua. Pelottelun vasta-argumentteja tarjoavat suomalaiset tutkimukset, joista tuorein laaja seurantatutkimus julkaistiin vastikään (Patja ym. Pediatr Infect Dis J 2000;19:1127-1134). Siinä MPR todettiin turvalliseksi rokotteeksi. Netissä on ainakin yhden tiedelahkon sivuilla sekin jo leimattu maksetuksi tutkimukseksi.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Malarian klorokiiniresistenssin osoitus

Hankalin malarian aiheuttaja, Plasmodium falciparum, on usein resistentti klorokiinille. Siksi Afrikassa ja suuressa osassa Kaakkois-Aasiaa sekä Etelä-Amerikkaa WHO:n suosittelema hoitovaihtoehto on meflokiini. Resistenssin määritys on ollut pitkään kliininen, eli jos hoito ei onnistu, on aiheuttaja resistentti. Nyt amerikkalais-malilainen tutkijaryhmä on käyttänyt klorokiinihoidon tehon arvioinnissa Plasmodium falciparum -parasiitin pfcrt-geenin mutaation määrittämistä. Mutaatio oli havaittavissa kaikilla potilailla, joilla klorokiinihoito epäonnistui. Ennen hoitoa mutaatio löytyi vain 41 %:lta, mikä osoittaa mutaation selekoituvan hoidon aikana. pfcrt-geenin mutaation tutkimista voidaan käyttää klorokiiniresistenssiä ennustavana mittarina.

Pentti Huovinen

Lääkkeiden osuus astman hoitokustannuksista yli puolet

Vuonna 1999 maksoi astman hoito ns. suorina kustannuksina noin 850 miljoonaa markkaa. Avohoidossa käytettyjen lääkkeiden osuus tästä oli vähän yli puolet eli 445 miljoonaa. Vuoden 2000 aikana lääkekustannukset ovat kasvaneet noin 9 %:n vauhtia edellisvuodesta. Astman sairaalahoidon kustannukset ovat kuitenkin laskusuunnassa, ja myös astman aiheuttama työkyvyttömyys on vähentynyt.

Timo Klaukka

Lääkärin rooli vammaisen lapsen elämässä

On helppo eläytyä oman kohtalonsa kaltaisiin tarinoihin. Vaikeampaa on nähdä asioiden eri toinen muu laita. Vammaisten lasten vanhemmat ja lääkärit ajavat samaa asiaa, vammaisen lapsen parasta. Siitä huolimatta saattaa ammattipiireissä kuulla keskusteltavan, miten vanhemmat ovat sellaisia ja tällaisia, ja vanhempainryhmissä vuorostaan päivittelyä siitä, miten lääkärit ja psykologit eivät mistään mitään ymmärrä.

Marjo-Riitta Mattus

Työperäinen astma on juridisesti eri asia kuin ammattiastma Työympäristön merkitys astman synnyssä luultua suurempi

Astmaatikkoja on Suomessa jo neljännesmiljoona. Tuoreimmat tutkimukset viittaavat siihen, että noin joka neljäs astmaatikko kokee oireidensa pahenevan työpaikalla. Työpaikkojen saneerauksissa pitäisikin nykyistä enemmän kiinnittää huomiota mm. ilmanvaihtoon.

Ulla Järvi

Allergiakodeissa ei aina osata siivota

Helsingin Iho- ja allergiasairaalassa on kuutisen vuotta toiminut Sisäilmapoliklinikka, joka tekee myös kotikäyntejä potilaan altistuksen arvioimiseksi.

Ulla Järvi

Ravitsemuskertomus 2000: Suomalaiset lihovat entisestään - erityisesti miehet

Kansanterveyslaitos julkaisi nyt järjestyksessä neljännen ravitsemuskertomuksen, joka sisältää päätuloksia Suomessa tehdyistä tutkimuksista ja kerätyistä tilastoista. Ravitsemuskertomukset kokoavat ja välittävät tietoa suomalaisten ravitsemuksesta terveys- ja ravitsemuspoliittisten ohjelmien ja päätöksenteon tueksi. Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio painottuu kasvisperäisiin ruokiin siten, että viljavalmisteet ja peruna muodostavat ruokavalion perustan. Viljan ja perunan kulutus ei näytä kuitenkaan kasvaneen, mutta kasvisten, hedelmien ja marjojen terveellisyyden suomalaiset ovat jo oppineet.

Ulla Toikkanen

TULES-vuosikymmen 2000-2010 YK:n ja WHO:n tukema jättiprojekti

Maailmanlaajuinen TULES-vuosikymmenhanke on käynnistynyt vauhdikkaasti. Tavoitteena on lisätä väestön tietoutta tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisystä, hoidosta ja kustannuksista. Samalla tehdään laajoja epidemiologisia selvityksiä tuki- ja liikuntaelinsairauksien esiintyvyydestä. Suomessa toimintaa ohjaa TULES-liiga ja käytännön toteutuksesta vastaa Suomen Reumaliitto. Hanketta suojelee tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Mats Grönblad, Markku Korpela, Kaarina Laine-Häikiö