Lyhyesti: Homeopatiasta apua allergiseen nuhaan?

Brittein saarilla on kiistelty homeopaattisen immunoterapian merkityksestä allergian hoidossa. Nyt julkaistiin ympärivuotista allergista nuhaa koskeva 51 potilaan satunnaistettu lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus, jossa atooppisille potilaille annettiin suun kautta tärkeintä allergeenia (kotipöly tai -punkki yhteensä 92 %, höyhenet, kissa) tai lumevalmistetta. Seurantajakson pituus oli 4 viikkoa. Homeopatiahoidossa nenän ilmavirtaus parani paremmin kuin vertailuryhmässä, mutta visuaalisessa oireasteikossa ei ollut tilastollista eroa: oireiden korjaantumista ilmeni molemmilla. Tutkijat yhdistivät tuloksiaan kolmeen aiempaan tutkimukseensa heinänuhan sekä astman osalta ja esittävät päätelmän homeopatian vaikuttavuuden puolesta. Tämän kuitenkin artikkelin kommentaattori tyrmää selväpiirteisesti ja vaatii laajempia kontrolloituja kokeita.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Di-isosyanaattiastma on hankala pitkäaikaisongelma

Piirilä ym. selvittivät di-isosya-naattien aiheuttaman astman pitkäaikaisennustetta. Aineistona oli 245 Työterveyslaitoksella tutkittua potilasta vuosilta 1976-92 ja raportti pääsi esille keuhkoalan kovatasoisimmaksi luokitellussa lehdessä. Seuranta kesti keskimäärin 10 vuotta, minkä jälkeenkin 82 %:lla potilaista oli astmaoireita ja 35 % tarvitsi säännöllistä lääkitystä. Ne, joilla oli todettu IgE-välitteistä isosyanaattiallergiaa, olivat paremmassa kunnossa kuin muut, tosin heidän altistumisjaksonsakin oli yleensä ollut lyhyempi. Heksametyleenidi-isosyanaatille altistuneet käyttivät keskimäärin vähemmän lääkkeitä kuin difenyyli- tai tolueenikomponenteille altistuneet. Kaiken kaikkiaan tulokset varmentavat tämän ammattiastman melko kehnon ennusteen: vaikka altistus loppuu, oireita jää.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Käytösohjeita parasiiteilta

Parasiittien elämä on yhtä kiertokulkua, usein eri lajien isännissä. Toksoplasma kiertää jyrsijöistä lopulliseen isäntäänsä, kissaan ja voi harhautua ihmiseenkin. Kierto ei ole ihan sattumanvaraista, sillä toksoplasma näyttää vaikuttavan isäntänsä käyttäytymiseen. Infektoitunut rotta ei oxfordilaistutkijoiden mukaan pelkää kissan hajua ja on siten helpompi saalis. Samanlaista käytösmuutosta on todettu joidenkin loismatojen väli-isännissä: Rantakotilo nousee infestoivan madon vaikutuksesta lokkien näkyville ja toisen madon väli-isäntä, kala, alkaa hyppiä lintujen poimittavaksi. Toksoplasman on väitetty aiheuttavan ihmisenkin aivoissa näitä muutoksia. Naisista tulee lämminsydämisiä, mutta miehistä epäluuloisia ja mustasukkaisia. Näistä ominaisuuksista ei liene kuitenkaan etua parasiitin elämänkierrossa.

Heikki Arvilommi

Ruokatorven syövän uusi riskitekijä

Ruokatorven syöpä on edelleen harvinainen sairaus, mutta sen ilmaantuvuus on etenkin länsimaissa viime vuosien aikana suurentunut huolestuttavasti. Yhdysvalloissa esofaguskarsinooman insidenssin kasvu on suurinta kaikista syövistä. Syitä tohtii pohtia.

Robert Paul

Piilevätkin tubibakteerit pystytään pian tuhoamaan

Yksi tuberkuloosibakteerin mystisimmistä ominaisuuksista on sen kyky piileksiä elimistössä jopa vuosikymmeniä. Suomessakin tuberkuloosiin sairastuu ikäihmisiä, jotka ovat kantaneet bakteeria mukanaan viime vuosisadan alusta asti. Yleensä piileskely tapahtuu primaarisen infektiopesäkkeen alueella makrofagien sisällä. Piilopaikkaan yleensä muodostuu keskeltä juustomainen granulooma. Elimistön immuunijärjestelmä vartioi aktiivisesti piileviä bakteereita. Kun immuunipuolustus heikkenee korkean iän tai sairauden vuoksi, tuberkuloosibakteerit aktivoituvat ja aiheuttavat kliinisiä oireita aiheuttavan taudin. Onneksi muuten terveistä tartunnan saaneista vain 10 % sairastuu elämänsä aikana.

Matti Viljanen

Piileksiikö kolibakteeri rakon epiteelissä?

Ainakin joka kolmas nainen kokee virtsatieinfektion vähintään kerran elämässään ja monelle se jää toistuvaksi riesaksi. Kolibakteeri on aiheuttajana useimmissa tapauksissa. Tämän katsauksen kirjoittajat käyvät läpi kolibakteerin ja rakon välisessä pelissä käytettyjä aseita ja likaisia temppuja.

Heikki Arvilommi

Laitoksissa käytetään yleisesti psyykenlääkkeitä

Lähes kaikki pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat ikäihmiset käyttävät jotakin lääkettä, ilmenee Stakesin ja Kelan tutkimuksesta. Psyykenlääkettä käytti yhden päivän aikana 71 %, mikä oli enemmän kuin koko verenkiertoelinsairauksien lääkkeiden ryhmää käyttäneiden osuus. Psyykenlääkkeistä yleisimpiä olivat neuroleptit, mutta myös eri ryhmiin kuuluvien psyykenlääkkeiden yhteiskäyttö oli yleistä. Pitkäaikaissairaudet sekä erilaiset somaattiset ja psyykkiset oireet olivat tutkituilla tavallisia, toimintakyky suurella osalla heikentynyt ja sosiaaliset kontaktit vähäisiä. Psyykenlääkkeiden käyttö Suomen sairaaloissa ja muissa laitoksissa on selvästi yleisempää kuin Ruotsissa ja Tanskassa.

Timo Klaukka

HIV-lääkeresistenssi nousussa

Ainakin joka neljäs HIV-potilas Yhdysvalloissa sairastaa tautia, joka on vastustuskykyinen kaikille käytössä oleville HIV-lääkkeille. Vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa oli lähes 12 000 HIV-potilasta. Heistä 27 %:lla virus oli resistentti kaikille HIV-lääkkeille. Kahdelle lääkkeelle resistenttejä oli 29 % ja 22 %:lla virus oli resistentti jollekin lääkkeistä. Näin ollen vain 22 %:lla potilaista virus oli vielä herkkä kaikille kolmelle lääkkeelle.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pioglitatsoni hyväksytty EU:ssa

Euroopan lääkevalmistekomitea (CPMP) on esittänyt pioglitatsonin (Actos, Takeda) hyväksymistä aikuisdiabeteksen hoitoon, mutta vain yhdistettynä sulfonyyliureoihin tai metformiiniin. Lautakunta hylkäsi aikaisemmin toisen glitatsonin, rosiglitatsonin, jolle oli esitetty käyttöä sekä yhdistelmähoitona että monoterapiana, koska tällainen käyttötarkoitus katsottiin liian laajaksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Viisastenkiveä etsimässä

Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikaan, soveltuu tyhmälle kunnia kirjoitti jo Salomon aikanaan. Ihminen on kautta aikojen etsinyt viisautta, halveksinut hulluutta ja ihannoinut älyä. Myös uusimmat tutkimusmenetelmät on valjastettu älyn tavoittamiseen. Tässä kirjoituksessa kerrotaan geenimuunnellusta superhiirestä ja tutustutaan yritykseen paikantaa aivoista älyalue.