Kangasniemi sinnittelee omillaan

Pieni 6 600 asukkaan Kangasniemi Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella sinnittelee vielä omillaan. Kangasniemen terveyskeskuksessa on haluttu säilyttää oma yöpäivystys, jota kunnalliset päättäjät ja tk:n henkilökunta pitävät toistaiseksi parhaana palveluna.

Syyte laittomasta lääkemyynnistä Internetissä

Yhdysvaltojen oikeusviranomaiset ovat asettaneet syytteeseen lääketukkukaupan ja neljä henkilöä laittomasta reseptilääkkeiden myynnistä Internetin välityksellä. Toiminta alkoi jo 1998, ja asiakkaita on ollut maailmanlaajuisesti. Laittoman myynnin kohteena on ollut mm. sildenafiili (Viagra), orlistaatti (Xenical), selekoksibi (Celebrex), finasteriini (Propecia) ja loratadiini (Clarityn) - kaikki myyntitilastojen kärkitiloilla olevia reseptilääkkeitä. Raportin mukaan lääkkeistä kirjoitettiin tietokoneella tekaistu resepti, jossa oli ulkomaalaisen lääkärin nimi. Tämän perusteella paikallinen lääkäri kirjoitti ilman yhteydenottoa asiakkaaseen uuden reseptin reseptilomakkeelle, joka toimitettiin apteekista. Tapahtumiin raportoidaan liittyneen lääkevalmisteiden luvatonta uudelleen pakkaamista ja ne lähetettiin asiakkaalle virheellisin pakkausmerkinnöin kirjeenä tai yrttivalmisteina. Kansainvälisiä toimenpiteitä luvattoman lääkkeiden Internet-myynnin ehkäisemiseksi tullaan pohtimaan lääketeollisuuden ja lääkeviranomaisten yhteiskokouksessa lokakuussa Genevessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kela-korvaukset puhuttavat lääkäreitä

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreen (sd) näkemykset yksityislääkärien Kela-korvauksista puhuttavat lääkäreitä. Asiasta nousseessa keskustelussa korvauksiin kajoaminen on tyrmätty laajalti.

Suvi Sariola

Normia valmistellaan: Alaikäisen päästävä mielenterveyshoitoon kolmessa kuukaudessa

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen varmistamiseksi kaavaillaan normia, jonka mukaan mielenterveyshoitoa tarvitsevan alle 18-vuotiaan on päästävä hoitoon kolmessa kuukaudessa. Aikeesta kertoi peruspalveluministeri Osmo Soininvaara budjetin lähetekeskustelun yhteydessä eduskunnassa.

Asuinpaikka vaikuttaa hoidon saantiin

Hoitojen toteutumisessa on Suomessa suuria eroja, ja vain osa niistä on selitettävissä lääketieteellisillä tekijöillä. Syitä hoitojen eroihin löytyy sekä kuntayksikön ratkaisuista että lääkärin henkilökohtaisista ominaisuuksista.

Merja Koivuniemi

Kännykkä kiinni sairaalassa

Lääkeaineiden annosteluun käytettävän diffuusiopumpun tai sydänkeuhkokoneen toiminta voi häiriintyä matkapuhelimen läheisyydessä. Tilanne on potilaalle vakava, jopa hengenvaarallinen. Matkapuhelimien käyttö on sairaalassa kielletty. Tätä tukevat myös VTT:n ja Työterveyslaitoksen tutkimukset. Vahvatehoinen kännykkä saattaa aiheuttaa potilaalle hengenvaaran, kun häntä hoitava laite menee epäkuntoon. Kännykkäkielto koskee ehdottomasti leikkaussaleja, tehohoitoa, heräämöjä, dialyysihoitoa sekä muita tutkimus- ja hoitotiloja.

Merja Koivuniemi

Luuydinsiirto kasvattaa diabeteksen riskiä

Allogeeninen luuydinsiirto altistaa insuliiniresistenssin ja metabolisen oireyhtymän kehittymiseen.

Ruotsissa tubi kalvaa maahanmuuttajaa - Suomessa iäkkäitä

Tuberkuloosi on Suomessa iäkkäiden ihmisten tauti. Niinpä moni potilas kuolee tuberkuloosihoidon aikana, vaikka ei välttämättä kuolekaan tuberkuloosiin.

Rintarauhaskirurgian hoidon tulevaisuus ja työnjako Suomessa

Kirurgian erikoistumiskoulutusuudistuksen myötä on herännyt kysymys rintarauhaskirurgian asemasta. Perinteisesti rintarauhaskirurgiaa on pidetty tyypillisenä yleiskirurgiana. Erikoistumisuudistuksen myötä on muodostettu yleiskirurgian erikoisala. Tämän erikoisalan asema on kuitenkin epävarma ja epämääräinen. Kirurgiaan erikoistuvat eivät näytä olevan kiinnostuneita yleiskirurgiasta, ja yliopistosairaaloidenkin suhtautuminen koulutukseen ja koko erikoisalaan on ollut vaihteleva. Saattaakin käydä niin, että yleiskirurgian osa-alueet sulautuvat muihin erikoisaloihin.

Karl von Smitten, Tiina Jahkola, Erkki Nylamo, Rauni Saaristo

Framtid och arbetsfördelning inom bröstkirurgisk vård i Finland

I och med specialistutbildningsreformen inom kirurgin har frågan väckts om bröstkirurgins ställning. Traditionellt har området betraktats som typisk allmänkirurgi. Specialistreformen resulterade i att en specialitet i allmänkirurgi skapades, men dess ställning är osäker och oklar. De som specialiserar sig på kirurgi förefaller inte vara intresserade av allmänkirurgi och även universitetssjukhusens inställning till utbildningen och själva specialiteten har varierat. Det kan även hända att allmänkirurgins delområden går upp i övriga specialiteter. Mammarcancerkirurgi är den viktigaste sektorn när det gäller bröstkirurgi. Denna form av kirurgi har i allmänhet ansetts tekniskt enkel och har därför haft låg status. Anspråksnivån har emellertid stigit när det gäller bröstkirurgi. I dagsläget krävs ett gott kosmetiskt resultat vid mammektomi. Allt oftare görs omedelbart behövliga rekonstruktioner och kirurgisk bröstplastik. Man talar om onkoplastisk bröstkirurgi. Dessa nya utmaningar inom området bröstkirurgi har lett till att förstklassig bröstkirurgi inte kan utföras utan plastikkirurgiskt kunnande.

Karl von Smitten, Tiina Jahkola, Erkki Nylamo, Rauni Saaristo