Valtakunnallinen erikoislääkärikuulustelu 6 vuoden koulutusohjelmat

1. Miller R.D. (Ed.): Anesthesia, Vol. 1 ja 2 (Churchill Livingstone)

Asetus 1436/93

Välilevyn pullistumista johtuvat selkäkivut ja varhaista nivelrikkoa aiheuttava rustosairaus

Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää tyypin IX kollageenin merkitystä perinnöllisissä rusto- ja selkäsairauksissa. Tyypin IX kollageenin alfa2(IX) ketjua koodaavan geenin, COL9A2, rakennevirheiden tiedetään aiheuttavan ihmisillä multippelin epifyseaalisen dysplasian (MED) taudinkuvan. Se on suhteellisen harvinainen rustosairaus, jonka oireita ovat lievä lyhytkasvuisuus ja nivelrikon tyyppiset oireet. Aiemmat tutkimukset siirtogeenisillä hiirillä ovat myös osoittaneet, että tyypin IX kollageenin rakennevirheet voivat aiheuttaa selkänikamien välilevytyynyjen tyrämuutoksia ja ennenaikaisen rappeutumisen. Ihmisellä mahdollista IX kollageenin osuutta välilevytaudin synnyssä ei ole aiemmin selvitetty. Potilasanalyysejä varten kerättiin näytteitä 186 kontrollihenkilöltä, 171 selän välilevytautia sairastavalta potilaalta, 83 primaarista nivelrikkoa sairastavalta ja useilta erilaisia ruston ja luuston tauteja sairastavilta potilailta.

Periytyvän suomalaisen autoimmuunitaudin (APECED) geenivirheen tunnistus ja molekyyligeneettinen tutkimus

Väitöskirjatyö kohdistuu APECED-tautiin, joka on yksi Suomen väestön keskuuteen rikastuneista peittyvästi periytyvistä sairauksista. APECED-potilaita on Suomessa tällä hetkellä noin 80 ja muualla maailmassa yhtensä arviolta 200.

Leikki-iän NCL-tautien molekyyligenetiikkaa

Väitöskirjatyössä selvitettiin leikki-iässä alkavan NCL-taudin, LINCL:n molekyyligenetiikkaa. Työn tuloksena selvisi, että ainakin kolmen eri geenin vauriot aiheuttaa LINCL-tautia. Tässä työssä nämä geenit paikannettiin kromosomistoon, jokainen eri kromosomiin.

Flunssan etiologia, taudin kuva, komplikaatiot ja hoito

Väitöskirjatutkimuksessa seurattiin 200 nuorta aikuista flunssapotilasta taudin ensipäivistä lähtien kolmen viikon ajan. Potilailla ei ollut perussairauksia. Tutkimuksessa havaittiin, että uusien ja aikaisempaa herkempien tutkimusmenetelmien avulla pystytään taudin aiheuttaja selvittämään valtaosalla potilaista. Tähän ei kuitenkaan useimmiten ole tarvetta, koska tauti paranee itsestään.

Geenihoidon kirurgisia sovellutuksia

Valtimonkovettumatauti on yleisin kuolinsyy länsimaissa. Maksaan kohdistuvan geenihoidon avulla voidaan puuttua perinnöllisiin rasva-aineenvaihduntahäiriöihin ja siten estää valtimonkovettumataudin kehittymistä.

Glykopyrrolaatti esilääkkeenä lapsilla Suomessa

Antikolinergisia lääkeaineita, kuten atropiini, skopolamiini ja glykopyrrolaatti, on käytetty runsaasti anestesiologiassa esilääkkeinä vähentämään liiallista syljeneritystä ja estämään anestesian aikaista haitallista pulssin laskua. Antikolinergin käyttöön anestesian esilääkkeenä on viime vuosina suhtauduttu kriittisesti.

Läkaren får inte gå med på vilken vård som helst

Lagen om patientens ställning och rättigheter ändrades hösten 1999. Ändringen har framkallat ovisshet på fältet. Om patientens anhöriga ställer sådana krav på patientens vård som den behandlande läkaren anser uppenbart omotiverade, måste läkaren då gå med på dem? Borde t.ex. en obotligt sjuk patient få en aktiv vård som inte överensstämmer med god vårdpraxis såvida de anhöriga begär det? Sådant är inte syftet med lagändringen och den skall därför belysas närmare nedan.

Terhi Hermanson, Mervi Kattelus

Viikoittain ilmestyvä Lääkärilehti - nyt!

Olemme jo aikaisemmin tiedottaneet aikomuksistamme siirtyä viikoittain ilmestyväksi liiton 90-vuotisjuhlien jälkeen. Tämä Lääkärilehden numero on virallisesti ensimmäinen, joka ilmestyy uuden aikataulun mukaisesti, vaikka mm. pari aikaisempaa numeroa on jo taitettu uuden mallin mukaan. Lääkärilehteä on julkaistu viime vuodet 32 erillistä numeroa vuodessa. Tästä lähtien joka perjantai ilmestyvää Lääkärilehteä julkaistaan tänä vuonna yhteensä 42 erillistä numeroa ja täysinä vuosina yhteensä 48.

Taito Pekkarinen

Terveydenhuolto-järjestelmällä oli vaikeuksia ottaa tsanamiviiri käyttöön

Suomalaiset on opetettu tulemaan flunssan kourissa lääkäriin vasta, jos oireet eivät muutaman päivän kuluessa hellitä. Tähän asenneilmastoon oli vaikea sijoittautua influenssalääkkeellä, jonka käyttö pitäisi aloittaa viimeistään 48 tunnin kuluttua ensioireista.

Ulla Järvi