20914 osumaa

Siltahoito ongelmallinen myös yleiskirurgiassa

Tehokas antikoagulaatiohoito lisää vääjäämättä leikkauksiin liittyvää vuotoriskiä. Ongelmaa on pyritty empiiriisesti hallitsemaan ns. siltahoidolla, siis keskeyttämällä varfariinilääkitys ennen toimenpidettä ja aloittamalla tilalle hepariinilääkitys. Siltahoito on vakiintunut hoitokäytännöksi, vaikka sen hyödyistä ei ole juurikaan tutkimustietoa. Uusien tutkimusten mukaan rutiinityössä toteutettu siltahoito ei kuitenkaan näytä olevan se keino, jolla toimenpidekomplikaatioita voidaan vähentää.

Juhani Airaksinen

Sähköhoito tehoaa vaikeahoitoiseen skitsofreniaan

Kolmasosa skitsofreniaa sairastavista ei hyödy tavanomaisista antipsykooteista. Tätä potilasryhmää hoidetaan tavallisimmin klotsapiinilla, joka on selvästi tehokkain antipsykootti, mutta aiheuttaa valitettavan runsaasti sivuvaikutuksia. Klotsapiini tehoaa kuitenkin vain alle puoleen muille antipsykooteille resistenteistä potilaista. Amerikkalainen tutkimusryhmä pyrki selvittämään ensimmäisessä etenevässä ja satunnaistetussa tutkimuksessa, tehoaako sähköhoito klotsapiinille resistenttiin skitsofreniaan.

Tero Taiminen

Sosiaaliryhmien väliset erot sepelvaltimotaudin sairaalahoidossa ja hoidon vaikuttavuudessa

Väitöskirjatyössä selvitettiin sepelvaltimotoimenpiteiden ja hoitotulosten sosiaaliryhmien välisiä eroja 1990-l. Sosiaaliryhmän osoittimina käytettiin ammattiin perustuvaa sosioekonomista asemaa, koulutusta ja tuloja. Lisäksi selvitettiin kajoavien toimenpiteiden tarjonnan lisääntymisen, seuranta-ajan pituuden, liitännäissairauksien, sairauden vaikeusasteen ja alueellisten toimenpidemäärien vaihtelun vaikutusta eroihin. Tutkittiin myös, onko samanlaisia sosiaaliryhmien välisiä eroja kajoavissa toimenpiteissä ja sepelvaltimotaudin hoitotuloksissa kroonista sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla, jotka ovat jo hoidon piirissä, verrattuna potilaisiin, joiden ensimmäinen oire sepelvaltimotaudista oli äkillinen sydänkohtaus.

Tiina Hetemaa

Huimauspotilaiden psyykkiset oireet

Väitöskirjan ensimmäisen tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Ménière´n tautia sairastavien hallintakykyä koherenssikyselyn avulla. Aineisto on kerätty 547 postikyselyyn vastanneelta Suomen Ménière´-liiton jäseneltä. Psykiatristen oireitten esiintyvyyttä arvioitiin tutkimuksissa toisessa ja kolmannessa tutkimuksessa. Tutkimusryhmä koostui 100 satunnaisotoksella valitusta henkilöstä, jotka raportoivat kiertohuimausta huimauksen esiintyvyyden selvittämiseksi tehdyssä tutkimuksessa Helsingin Yliopistosairaalan alueella. Heille tehtiin sekä neuro-otologinen tutkimus että psykiatrinen arvio kyselylomakkeella. Neljännessä tutkimuksessa psykiatristen oireitten esiintyvyyttä tutkittiin 119 lapsi- ja nuorisopotilaan aineistosta, joita oli alun perin arvioitu Helsingin Yliopistosairaalan korvaklinikalla huimauksen vuoksi.

Sirpa Ketola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030