Raskaushepatoosin pitkäaikaisseuraukset

Väitöstutkimus selvitti, liittyykö raskaushepatoosin sairastamiseen muita sairauksia, jotka hoitavan lääkärin tulisi ottaa huomioon muissa yhteyksissä. Tutkimukseen otettiin TAYS:ssa 1969-1988 synnyttäneistä naisista kaikki ne, joilla oli todettu raskaushepatoosi (687 naista), sekä samaan aikaan samassa sairaalassa synnyttäneiden vertailuryhmä (1 374 naista). Synnytyksiä koskeva aineisto koottiin sairaalan potilasasiakirjoista ja synnytyspäiväkirjasta. Naisten terveyshistoriaa selvitettiin vuonna 2010 postikyselyllä, johon vastasi 66 % kyselyn saaneista.

Kaisa Turunen

Matriksin metalloproteinaasit voivat toimia ennustetekijöinä kohdunrungon syövässä

Väitöstyössä tutkittiin matriksin metalloproteinaasien MMP-2 ja MMP-9 sekä niiden kudosinhibiittoreiden TIMP-1 ja TIMP-2 ennusteellista merkitystä kohdunrungon syövässä 266 potilaan aineistossa. Kyseisiä merkkiaineita määritettiin sekä kasvainkudoksesta immunohistokemiallisesti että verenkierrosta ELISA-menetelmällä.

Maria Honkavuori-Toivola

Yläraajamurtumien leikkaushoidon näyttöön perustuvia näkökohtia

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko Suomessa tapahtunut muutoksia tavallisimpien yläraajan murtumien leikkaushoidossa.

Tuomas Huttunen

Ihmisen bokavirusten diagnostiikka ja epidemiologia

Vuoden 2005 jälkeen on löydetty neljä kokonaan uutta parvoviruksiin lukeutuvaa ihmisen bokavirusta (Human bocavirus; HBoV). Viruksia kutsutaan löytymisjärjestyksensä mukaisesti nimillä HBoV1, HBoV2, HBoV3 ja HBoV4. HBoV1 on yhteydessä nuorten lasten hengitystieinfektioihin ja virukseen yhdistettyjä oireita ovat nuha, yskä ja uloshengitysvaikeus. Muiden kolmen bokaviruksen kliiniset merkittävyydet ovat vielä epäselviä, mutta alustavat tulokset viittaavat HBoV2:n olevan yhteydessä maha-suolitulehdukseen.

Kalle Kantola

Uremian aktiivihoidossa olevien tyypin 1 diabeetikoiden ennusteeseen vaikuttavat tekijät

Uremian aktiivihoidossa olevilla tyypin 1 diabeetikoilla on 18-30-kertainen kuolemanriski muuhun väestöön verrattuna, mutta kuolemanriskiin vaikuttavista tekijöistä on vain vähän tutkimustietoa. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää eloonjäämisennusteen muutosta ja siihen vaikuttavia tekijöitä näillä potilailla.

Jaakko Helve

Keuhkofibroosin hoitoon uusia mahdollisuuksia

Idiopaattinen keuhkofibroosi on tunnetusti huonoennusteinen tauti. Kansainvälinen asiantuntijaraati arvioi keuhkofibroosin hoidon muutama vuosi sitten, ja ainoat vaikuttavat hoidot ovat keuhkonsiirto ja happihoito. Koska potilaiden ikä diagnoosihetkellä on korkea ja keuhkonsiirto on mahdollista vain alle 65-vuotiaille, hoitomahdollisuudet ovat olleet vähissä.

Heikki Ekroos

Darapladibi ei vähennä sydänkuolemia tai infarkteja vakaassa sepelvaltimotaudissa

Hauraan sepelvaltimoplakin repeämä on tärkein äkkikuoleman ja sepelvaltimotautikohtauksen aiheuttaja. Lipoproteiiniin liittyvän fosfolipaasi A2:n aktiivisuus lisää sepelvaltimotautitapahtumia ja sen reversiibeli, vahva inhibiittori darapladibi, on puolestaan sekä koe-eläintöissä että pienemmissä kliinisissä asetelmissa ehkäissyt sepelvaltimoplakkien kasvua ja repeämisherkkyyttä. Nyt suuri satunnaistettu tutkimus osoittaa kuitenkin, ettei lääkkeellä saavuteta merkittävää ennustehyötyä vakaan sepelvaltimotaudin optimaalisen hoidon ohessa.

Juhani Airaksinen

Eturauhassyövän imusolmuke-etäpesäke ei välttämättä merkitse huonoa ennustetta

Rajoittunut mikroskooppinen karsinoomalöydös paikallisissa imusolmukkeissa radikaalin eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen johtaa todennäköisesti eturauhassyövän biokemialliseen uusiutumiseen, mutta vain vähän yli puolella potilaista eturauhassyöpäkuolemaan. Potilailla, joilla tautia löytyy vain yhdestä imusolmukkeesta, on hyvä (75 %) karsinoomaspesifinen 10 vuoden eloonjäämisennuste ja 20 %:n mahdollisuus selvitä ilman biokemiallista uusiutumista, vaikka adjuvanttihoitoa ei aloitettaisikaan. Havainto perustuu pitkäaikaisseurantatuloksiin potilaista, joille tehtiin prostatektomia kliinisesti eturauhaseen rajoittuneena pidetyn karsinooman takia sveitsiläisklinikalla vuosina 1989-1999.

Ossi Lindell

Umpilisäketulehdusta ei aina tarvitse leikata lapsiltakaan

On tiedetty jo pitkään, että aikuisten komplisoitumaton umpilisäketulehdus voidaan hoitaa antibiootilla ilman leikkausta. Erityisesti ruotsalaiset ja nyt myös amerikkalaiset (McCutcheon ym. 2014) ovat kunnostautuneet umpilisäketulehduksen konservatiivisen hoidon tutkimisessa. Kaikista äkillisistä umpilisäketulehduksista noin 80 % on lieviä ja 20 % komplisoituneita, joista jälkimmäiset johtavat ilman päivystysleikkausta usein märkäpesäkkeisiin, suolen puhkeamiin ja vatsakalvotulehduksiin eli vakaviin jälkiseurauksiin. Lievän umpilisäketulehduksen antibioottihoito parantaa noin 70-80 %:ssa tapauksista, ja uusiutumat tapahtuvat yleensä ensimmäisen vuoden aikana. Tuoreessa amerikkalaisessa rekisteritutkimuksessa oli hoidettu antibiootilla 3 236 kalifornialaista potilasta. Yli 7 vuoden seurannassa vain noin 6 % umpilisäketulehduksista uusiutui ja 3 % perforoitui. Näin siis aikuisilla, mutta entä lapsilla?

Hannu Paajanen

Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen aikuisväestön fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuutta kiihtyvyysmittarilla mitattuna. Erityinen huomio kiinnitettiin eritehoiseen aktiivisuuteen käytettyyn aikaan sekä terveysliikuntasuosituksen toteutumiseen kestävyysliikunnan osalta.

Pauliina Husu, Jaana Suni, Henri Vähä-Ypyä, Harri Sievänen, Kari Tokola, Heli Valkeinen, Tomi Mäki-Opas, Tommi Vasankari