Lähtökohdat

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen aikuisväestön fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuutta kiihtyvyysmittarilla mitattuna. Erityinen huomio kiinnitettiin eritehoiseen aktiivisuuteen käytettyyn aikaan sekä terveysliikuntasuosituksen toteutumiseen kestävyysliikunnan osalta.

Menetelmät

Tutkimus perustuu Terveys 2011 -tutkimuksen Fyysinen aktiivisuus ja kunto -alaotoksen aineistoon, jossa mitattiin suomalaisten fyysistä aktiivisuutta ensimmäistä kertaa kiihtyvyysmittarilla viikon ajalta. Aineisto on aikuisväestöstä muodostettu satunnaisotos (n = 4 916), jonka osallistumisaktiivisuus oli 50 % (n = 2 455). Tähän tutkimukseen otettiin mukaan 18−85-vuotiaat henkilöt, jotka olivat käyttäneet kiihtyvyysmittaria ainakin neljänä päivänä, vähintään 10 tuntia päivässä (n = 1 589, 33 % kaikista otokseen kuuluneista). Aineisto analysoitiin käyttäen ikä- ja sukupuoliryhmittäisiä kuvailevia menetelmiä.

Tulokset

Osallistujat olivat keskimäärin 53-vuotiaita (58 % naisia). Tehtyjen analyysien mukaan osallistujat viettivät keskimäärin 76 % valveillaoloajastaan paikallaan eli maaten, istuen tai seisten. Kevyeen aktiivisuuteen käytettiin lähes viidesosa valveillaoloajasta, reippaaseen keskimäärin 4 % ja rasittavaan alle yksi prosentti. Alle 30-vuotiaat liikkuivat reippaalla ja rasittavalla tasolla enemmän kuin vanhemmat ryhmät, mutta kevyttä aktiivisuutta kertyi eniten 30−60-vuotiaille. Vajaa neljännes osallistujista täytti kestävyysliikunnan terveysliikuntasuosituksen eli liikkui vähintään kolme kertaa viikossa ainakin 10 minuuttia kerrallaan reippaasti yhteensä ainakin 150 minuuttia tai rasittavasti yhteensä vähintään 75 minuuttia viikossa tai toteutti em. määrän reippaan ja rasittavan aktiivisuuden yhdistelmänä.

Päätelmät

Suomalaiset aikuiset viettivät suuren osan päivästään paikallaan, pääasiassa istuen. Suurin osa fyysisestä aktiivisuudesta oli kevyttä, eikä yltänyt nykyisten suositusten mukaiselle terveyttä edistävän liikunnan tasolle. Reipasta ja rasittavaa aktiivisuutta kertyi vain muutamia prosentteja valveillaoloajasta. Vastaisuudessa on tärkeää selvittää objektiivisesti mitatun fyysisen aktiivisuuden annos-vastesuhteita erilaisiin terveyden osoittimiin. Erityisen kiinnostavaa on tarkastella kevyen, pienissä pätkissä toistuvan, epäsäännöllisen aktiivisuuden terveysmerkitystä.