20915 osumaa

Häpykarvojen poiston problematiikkaa

Arvovaltainen julkaisu American Journal Obstetrics & Gynecology otti esille ilmiön, jota ei äkkipäätä olisi voinut pitää minään suurena terveydellisenä ongelmana. Tutkimuksessa selvitettiin häpykarvojen täydelliseen tai osittaiseen poistoon liittyviä havaintoja ja komplikaatioita valikoimattomassa, eri syistä gynekologiseen hoitoon hakeutuneessa potilasryhmässä Texasissa.

Pertti Kirkinen

C-vitamiinilisä tupakoivan äidin raskauden aikana torjuu obstruktiota

Äidin tupakointi raskauden aikana on ylipäätään haitallista ja aiheuttaa tulevalle lapselle jopa keuhkoputkien ahtautumista eli obstruktiota. Raskauden aikainen tupakoinnin yleisyys on samaa luokkaa kuin tupakointi yleensä eli 20 %:n luokkaa. Nikotiiniriippuvuus estää tehokkaan tupakasta vieroituksen raskauden aikana, eikä lääkehoitoa voida käyttää ja nikotiinilaastaritkin ovat tehottomia. Apinamalleissa on nähty, että nikotiini läpäisee istukan ja aiheuttaa obstruktiota, mutta C-vitamiinin anto estää obstruktion kehittymisen. Siksi C-vitamiinin anto tässä tutkimuksessa on järkevä idea.

Heikki Ekroos

Vyöruusun riskitekijöiden merkitys isompi nuorilla

Vyöruusun riskiä lisäävillä tekijöillä on sitä suurempi merkitys, mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse. Brittitutkimuksessa vyöruusun riski oli suurentunut potilailla, joilla oli reuma, tulehduksellinen suolistosairaus, keuhkoahtaumatauti, astma, munuaissairaus, masennus ja tyypin 1 (mutta ei tyypin 2) diabetes. Riski oli kaikkein suurin immunosuppressoiduilla, esim. lymfoomaa ja myeloomaa sairastavilla potilailla. Lymfoomapotilailla riski oli lähes nelinkertainen ja myeloomaa sairastavillakin yli kaksinkertainen verrokkeihin nähden. Muut riskitekijät lisäsivät vyöruusun riskiä vähän vähemmän, noin 50 %:sta (reuma) 15 %:iin (masennus).

Katariina Korkeila

Sepelvaltimotaudin kajoavia toimenpiteitä koskevien rekisteritietojen luotettavuus ja kehityssuunnat 1994-2011

Uudet sepelvaltimotaudin hoitosuositukset esittävät äkillisten kohtausten hoidon perustaksi kajoavaa hoitoa. Tiedot sepelvaltimotaudin hoidossa tapahtuneista muutoksista ovat toistaiseksi puutteellisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) toimenpidetietojen luotettavuus ja kattavuus, sekä kuvata kajoavien sydäntoimenpiteiden kehityssuuntia Suomessa ajanjaksolla 1994-2011.

Markku Mähönen, Arto Pietilä, Aki S. Havulinna, Heli Koukkunen, Päivi Kärjä-Koskenkari, Anne Juolevi, Juha Mustonen, Matti Ketonen, Aapo Lehtonen, Pirjo Immonen-Räihä, Seppo Lehto, Juhani Airaksinen, Y. Antero Kesäniemi, Veikko Salomaa

Etähoito sopii osalle lastentautien päivystyspotilaista

Telelääketiedettä on pitkään hyödynnetty tilanteissa, joissa syrjäseutujen hoitopalveluja täydennetään etänä toimitetuilla erikoislääkärien konsultaatiopalveluilla. On tuotettu palveluita, joita ei ilman etälääketieteen tekniikoita lainkaan olisi olemassa tai ne olisivat kohtuuttoman kalliita. Tekniikan kehittyessä etäkontakti on kehittynyt sekä lääkärin että potilaan kannalta siinä määrin luontevaksi, että voidaan kysyä, saataisiinko telelääketieteestä apua tavanomaisiin palveluiden ja potilaiden kohtaanto-ongelmiin. Lastentautien päivystysten ongelmia ovat infektioepidemioiden aiheuttamat päivystysten kuormitusvaihtelu, pienten synnytyssairaaloiden pediatripäivystysten matala kuormitusaste sekä erikoislääkärien osa-aikaiset työsuhteet, kertyminen suurimpiin kaupunkeihin ja sijoittuminen päivystysvelvollisuuden ulkopuolelle yksityissektorille.

Kimmo Mattila, Jonas Bondestam, Eija Isolahti, Eero Jokinen, Briitta Klemetti, Kirsti Knaapi, Janne Kuloheimo, Eero Rahiala, Jarmo Raiman, Risto Sarala, Jari Petäjä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030