Lähtökohdat

Telelääketiedettä on pitkään hyödynnetty tilanteissa, joissa syrjäseutujen hoitopalveluja täydennetään etänä toimitetuilla erikoislääkärien konsultaatiopalveluilla. On tuotettu palveluita, joita ei ilman etälääketieteen tekniikoita lainkaan olisi olemassa tai ne olisivat kohtuuttoman kalliita. Tekniikan kehittyessä etäkontakti on kehittynyt sekä lääkärin että potilaan kannalta siinä määrin luontevaksi, että voidaan kysyä, saataisiinko telelääketieteestä apua tavanomaisiin palveluiden ja potilaiden kohtaanto-ongelmiin. Lastentautien päivystysten ongelmia ovat infektioepidemioiden aiheuttamat päivystysten kuormitusvaihtelu, pienten synnytyssairaaloiden pediatripäivystysten matala kuormitusaste sekä erikoislääkärien osa-aikaiset työsuhteet, kertyminen suurimpiin kaupunkeihin ja sijoittuminen päivystysvelvollisuuden ulkopuolelle yksityissektorille.

Menetelmät

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) toteutetussa pilottitutkimuksessa oli tavoitteena selvittää mahdollisuutta hyödyntää telelääketieteen avulla Lohjan sairaalan lastenlääkäriresurssia HYKS:n Lastenklinikan päivystyksen ruuhkahuippujen purkamisessa. Tutkimuksessa käytettiin laitteiston käyttöön koulutetun hoitajan käyttämää videoneuvottelulaitteistoa, johon oli yhdistetty suurentava tutkimuskamera, stetoskooppi, ENT-skooppi (korvien ja nenän tutkimiseen) sekä kliiniset anturit. Potilaiden, joiden tuli kuulua Triage-luokkiin D tai E, ja perheiden osallistuminen tutkimukseen oli vapaaehtoista. Hoitava lääkäri teki laitteiston avulla välitetyn tiedon perusteella diagnoosin ja hoitopäätöksen, kirjasi merkinnät HUS:n sairauskertomusjärjestelmään ja käytti e-reseptejä. Käyttökokemukset kysyttiin strukturoidusti tutkimukseen osallistuneilta henkilöstöryhmiltä sekä potilaiden vanhemmilta.

Tulokset

Mukaan saatiin yhteensä 52 iältään 2-16-vuotiasta potilasta. Yleisimmät diagnoosit olivat välikorvatulehdus sekä tarkemmin määrittämätön ylähengitystieinfektio. Jonkin verran suurempi osa lääkäreistä olisi pitänyt statuksen tekemistä perinteisellä vastaanotolla parempana kuin etäteknologiaa käytettäessä, toisaalta enemmistö katsoi potilaan tilan arvioinnin onnistuvan kummallakin tavalla yhtä hyvin. Hoitava henkilökunta sekä vanhemmat olivat etähoitoon yleisesti ottaen tyytyväisiä. Lääketieteellisiä komplikaatioita ei esiintynyt.

Päätelmät

Pilottitutkimuksessa ei tullut esiin esteitä tämäntyyppisen edistyneen teknologian käytön laajentamiselle kriteerit täyttävillä potilailla.