78152 osumaa

Seerumin Lp(a)-pitoisuudet varhaislapsuudessa

Lipoproteiini(a) on plasmassa esiintyvä, LDL-partikkelia muistuttava lipoproteiini, jonka proteiiniosana on apoproteiini B100, johon liittyy disulfidisilloin apoproteiini(a), [apo(a)]. Apo(a) on monimuotoinen, runsaasti glykosyloitunut apoproteiini, jonka rakenne on paljolti samankaltainen plasminogeenin kanssa. Apo(a):ta on osoitettu olevan ainakin 40 erilaista geneettisesti määräytyvää isoformia, joiden molekyylipaino riippuu molekyylin polypeptidiketjun pituudesta. Yli 90 % Lp(a):sta syntetisoidaan maksassa, mutta muuten sen metaboliasta tiedetään vasta vähän. Suurissa pitoisuuksissa se osallistuu mahdollisesti ateroskleroottisen plakin syntyyn tai fibrinolyysin estämiseen. Lipidilääkkeistä vain nikotiinihappo ja sen johdannaiset ovat alentaneet Lp(a)-arvoja. Naisilla hormonikorvaushoito menopaussissa vaikuttaa suotuisasti seerumin Lp(a)-pitoisuuksiin. Kasvuhormonihoidon aikana Lp(a)-arvot nousevat kun taas insuliininkaltaisen kasvutekijän (IGF-1) on todettu vaikuttavan päinvastoin. Ruokavaliolla ei ole juurikaan vaikutusta Lp(a)-pitoisuuksiin; vain trans-rasvahappojen runsas määrä ruokavaliossa nostaa Lp(a)-arvoja.

Taina Routi

Regionaalisen anestesian vaikutukset äidin ja sikiön verenkiertoon keisarileikkauksessa

Regionaalinen anestesia on ny- kyään tavallisin anestesiamuoto keisarileikkauksissa. Spinaali- ja epiduraalipuudutus voivat aiheuttaa muutoksia äidin verenkierrossa, ennen kaikkea hypotensiota tai bradykardiaa, jotka saattavat vaikuttaa sikiön hyvinvointiin. Hypotension estämiseksi aloitetaan ennen puudutusta nesteinfuusio ja äiti pidetään osittaisessa kylkiasennossa toimenpiteen aikana. Lisäksi annetaan tarvittaessa vasopressoria, tavallisimmin efedriiniä, laskimoon.

Juha Karinen

Terveyspalvelujen suurkäyttäjät

Tutkimuksen kohteena olivat terveyspalveluja tavanomaista runsaammin käyttävät potilaat, ns. terveyspalvelujen suurkäyttäjät. Lääkärit kokevat usein tämän potilasryhmän vaikeahoitoiseksi, ja potilaiden runsaat käynnit ja heille usein tehtävät laajat tutkimukset kuormittavat myös terveydenhuoltomme aineellisia voimavaroja. Tutkimusaineisto kerättiin Turun terveyskeskuksen kahdelta terveysasemalta ja se käsitti 96 suurkäyttäjäpotilasta ja 466 terveysasemien muuta potilasta. Tarkoituksena oli selvittää näiden potilaiden somaattista ja psykiatrista terveydentilaa, sosiaalista tilannetta ja luoda kliinisesti käyttökelpoinen ryhmittely, jota voisi käyttää hoitoa suunniteltaessa hyväksi.

Hasse Karlsson

Sairausvakuutuskorvaukset 9,6 miljardia vuonna 1996

Sairausvakuutus maksoi korvauksia sairaanhoidosta ja työterveyshuollon palveluista sekä päivärahoina yhteensä 9,595 miljardia markkaa vuonna 1996. Summa oli lähes 100 miljoonaa markkaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin eli kasvu oli tasan yksi prosentti. Sekä sairauspäivärahoja että vanhempainpäivärahoja maksettiin viime vuonna vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta sairaanhoidosta maksetut korvaukset olivat kauttaaltaan kasvaneet. Työterveyshuollon korvauksia maksettiin 479 miljoonaa markkaa, mikä oli lähes 7 % vähemmän kuin vuonna 1995. Taulukossa eräät sairausvakuutuksen korvaukset eriteltyinä.

Enää yksi pilleri

Kappale lääkkeenvalmistuksen historiaa on jäämässä taakse, sillä Suomen lääkemarkkinoilla on jäljellä enää yksi tehdasvalmisteinen pilleri, Leiraksen Aesol. Sekään ei ole aivan oikeaoppinen pilleri vaan pikemminkin pyöreä pehmytgelatiinikapseli. Aesolin lähisukulainen Asol-pilleri on poistunut markkinoilta ja Esol-valmisteen pillerimuoto on korvattu kapselilla. Luonnontuotteissa ja homeopaattisissa valmisteissa pillereitä vielä tapaa.

Venäläinen WHO:n Euroopan terveysohjelmien johtoon

Venäläinen Serguei Litvinov seuraa David Macfaydenia WHO:n Euroopassa toteutettavien terveysohjelmien johtajana. Litvinov on valmistunut lääkäriksi Moskovassa 1962. Hänen erikoisalansa ovat trooppiset ja tartuntataudit. Hän on työskennellyt WHO:n palveluksessa vuodesta 1973 lähtien ja on vetänyt mm. Eurohealth-ohjelmaa, joka keskittyy entisen Neuvostoliiton valtioiden terveysolojen kohentamiseen.

Kosketus hoidossa

Ensimmäinen suomalainen hoitotieteen alaan kuuluva tutkimus, joka käsittelee fyysistä kosketusta, on THL Pirkko Routasalon väitöstutkimus Saako sinua koskettaa? Tutkimus tehtiin yli 65-vuotiaiden vuodeosastolla, jossa potilaat tarvitsivat paljon avustusta päivittäisissä toimissaan. Pelkän avustamisen ja hoitotoimenpiteissä tarvittavien otteiden lisäksi hoitajat saattoivat taputtaa, silittää ja halata potilaita. Potilaat ja hoitajat kokivat kosketuksen yksilöllisesti. Toisen ihmisen kosketuksen he hyväksyivät silloin, kun se oli välttämätöntä ja tulkittavissa luonteeltaan myönteiseksi. Potilaat kuvasivat hoitajan kosketusta lämpimäksi, ystävälliseksi ja rauhoittavaksi. Hoitajat kertoivat potilaan kosketuksen olevan miellyttävää, mutta hoitajat olivat kokeneet myös vastenmielistä seksuaalista ja väkivaltaista kosketusta. Tutkimuksen tuloksia aiotaan hyödyntää sairaanhoidon opetuksessa.

Ikäväki-projekti auttaa ikääntyneitä perheväkivallan uhreja

Eläkeikäisistä naisista 9 % ja miehistä 3 % joutuu jonkinlaisen väkivallan kohteeksi. Naisten kokema väkivalta on pääasiassa perheväkivaltaa ja väkivallan tekijänä on useimmiten aviopuoliso, mutta myös omat, aikuiset lapset. Väkivalta voi olla luonteeltaan fyysistä, psyykkistä, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa tai se voi olla hoidon laiminlyöntiä. Ikääntyvien miesten kokemasta väkivallasta perheväkivalta on noin puolet. Ikääntyvien kynnys hakea apua on korkea, ja perheväkivalta on saattanut kestää jopa vuosikymmeniä ennen kuin se tulee viranomaisten tietoon.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat