Kryptosporidioositartunnat ovat lisääntyneet
Salosta löytyi äskettäin kaksi vakavasti sairasta oravaa, joiden oireet viittaavat kryptosporidioosiin. Tauti voi tarttua ihmisiin.
Kryptosporidioosi on Cryptosporidium-alkueläimen aiheuttama tauti, joka voi aiheuttaa rajua ripulia.
Ruokaviraston emeritusprofessori Antti Oksanen kertoo, että alkueläin muodostaa isäntänsä suolistossa pieniä ookystia, jotka leviävät eläimen ja ihmisen ulosteesta ympäristöön. Ihminen voi saada tartunnan esimerkiksi saastuneista elintarvikkeista tai koskettelemalla eläintä, jonka ulostetta päätyy vahingossa suuhun.
– Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on esiintynyt tautiryppäitä, joissa ihmiset ovat saaneet tartunnan salaateista.
Suurin osa ihmisten tartunnoista naudoilta
Oksanen sanoo, että suurin osa Suomessa esiintyvistä ihmisten tartunnoista on ollut Cryptosporidium parvum -lajia. Tartunnat ovat olleet naudoilta peräisin, mutta sairastunut ihminen voi olla lähimmäiselleen tartunnanlähde.
Ihmisspesifistä Cryptosporidium hominis -lajia on Suomessa todettu vain harvakseltaan, mutta maailmalla se on aiheuttanut laajoja taudinpurkauksia saastuneen juomaveden välityksellä.
Oravilla esiintyvät tartunnat eivät ole Oksasen mukaan harvinaisia Suomessa.
– Kun joitakin vuosia sitten opettelimme Ruokavirastossa tunnistamaan kryptosporidilajeja, lähetimme osaaville ruotsalaiskollegoille näytteitä sairaista oravista. Niistä löytyi kolme lajia, joista yksi oli ihmisiinkin tarttuva Cryptosporidium mortiferum ja toinen Cryptosporidium sciurinum, jota ei ole tiettävästi koskaan todettu esiintyvän ihmisillä. Kolmas laji oli C. parvum.
Taustalla maatalouden rakennemuutos
Kryptosporidioosi on ilmoitusvelvollinen tauti. Oksanen toteaa, että ilmoitukset ovat lisääntyneet valtavasti viimeisten 10 vuoden aikana.
– Syynä saattaa olla, että tartunnat ovat yleistyneet tai niitä tunnistetaan entistä paremmin.
Tartunnat ovat lisääntyneet viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Siihen on Oksasen mukaan vaikuttanut maatalouden rakennemuutos.
– Navetat ja karjayksiköt ovat kasvaneet suuremmiksi, jolloin tartuntalähteitä ja tartunnalle alttiita pikkuvasikoita on paljon. Riskiryhmiä ovat karjatalousyrittäjät ja tiloilla käyvät henkilöt, kuten eläinlääkärit.
Kryptosporidioositutkimuksen määrä on kasvanut paljon viime vuosina, samoin laatu.
– Erinomaisen ajankohtainen esimerkki on ELL Kristiina Suomisen väitöskirja Cryptosporidiosis in Finland: Surveillance, occupational risk, and molecular epidemiology, joka tarkastettiin 7. elokuuta Helsingin yliopistossa.
